Rytisuolla

Karttapaikan mukaan Kuusamossa on kaksitoista Rytisuota. Wikipedia kertoo, että ryti on sama kuin järviruoko (Phragmites australis). Rytisuot ovat ilmeisesti soistuneita lampia. Olen havainnut Kuusamon soilla kulkiessa, että rytisoilla kasvaa usein kämmeköitä. Järviruoko ilmentääkin ravinteisuutta, sillä huonolla paikalla se ei viihdy. Kämmeköden lisäksi rytisoilla kasvaa muutakin arvokasta suokasvillisuutta.

Loppusyksyllä löysin vaarojen välistä taas yhden uuden Rytisuon. Sillä käynnillä huomio kiinnittyi ruskaväreissä loistaviin korpipaatsamapensaisiin joita oli suon pikku lammikoiden reunoilla. Korpipaatsamat ovat nyt jo pudottaneet loistavanpunaiset lehtensä, mutta lokakuun aamuna suo on koristautunut huurteella ja sen pienten lammikoiden pinnalla on ohut jääkerros.

Suon monet lammikot muodostavat kuin labyrintin. Mätäsjuotteja pitkin kulkien joutuu usein paikkaan, josta ei enää pääse eteenpäin. Muutaman viikon päästä suolla kulkeminen on helpompaa kun suo on jäätynyt ja lammikoiden jää vahvistunut. Nyt ei sentin paksuiselle jäälle ole asiaa.

Koska suo on syvällä vaarojen ympäröimänä, ei aurinko ylety sinne tähän aikaan vuodesta kuin keskipäivän aikaan. Mutta auringon värjäämät pilvet heijastelevat jään pinnalla.

Joutsenten äänet kuuluvat ensin, sitten niiden muodostama lentolaivue suorittaa ylilennon.

 


Tässä 17.9. otetut kuvat Rytisuon värikkäistä korpipaatsamista.