sunnuntai 30. kesäkuuta 2013

Oulankajokimelonta

Miltä tuntuisi retkeily istuen mukavasti, katsellen alati vaihtuvaa maisemaa, lämpimässä tuulessa, lintujen laulaessa ja käen kukkuessa. Ei raskaan repun kantamista, ei sääskiä eikä hikoilua. Sellainen oli eilinen kajakkimelontani Oulankajoella, Kiutakönkään alapuolelta Jäkälämutkan lammelle. 

Melontaretkelleni oli varattu ihanteellinen sää; lämmintä vähän yli kaksikymmentä astetta, tuuli kaakon ja etelän väliltä, pilvipoutaa ja väliin pilkahdus aurinkoa. 

Oulankajoen melominen on helppoa. On vain muistettava pysyä keskellä jokea ja mutkissa on hakeuduttava ulkokaarteen puolelle.  Toisin sanoen on mentävä siitä mistä suurin osa vettäkin menee. Lyhin reitti ei ole nopein. 

Jokirannat on koristeltu kukkasin. Tällä hetkellä joella kukkivat mm. ajuruohot ja siniset rantatädykkeet. Jossain kohti tuntuu ruusun tuoksu. Metsäruusu siellä kukkii paikoin suurina ryhminä. Auringon tullessa esiin pilven takaa ilmestyvät upeat tummansiniset neidonkorennot joen rannoille. Ne lentelevät veden päällä ja pujahtelevat esiin rantaheinikosta. Niitä on mahdotonta saada kuvaan, koska virta vie kajakkia vauhdilla eteenpäin. 

Oulankajoella lähes kaikki liikkuu. Vesi liikkuu, rantatöyräät liikkuvat, kun hieno hiekka valuu jokeen. Joen hiekka liikkuu myös veden tai kevään jäiden kuljettamana. Kivetkin liikkuvat. Paikoin näkee ylhäältä pudonneita kivijärkäleitä joen rannalla. Varsinainen jokiuomakaan ei pysy paikallaan. Esimerkiksi Alaniemen kohdalla joki on oikaissut mutkan ja murtanut uuden uoman hiekkamaahan. Entinen jokimutka on nyt O-kirjaimen muotoinen lampi.  

Harvinaisia kasvejakin löytyy. Kaarlenvaltikka on avanut kukkansa jokipenkassa ja rantahietikolla näen ensimmäiset avoimet tataarikohokin ja kalvaskallioisen kukat. Kalvaskallioinen on aikamoinen harvinaisuus. Sitä kasvaa vain täällä, Oulankajoen rannalla.  

Tämän joen varrelta eivät uimarannat lopu. Porot taitavat olla näiden rantojen suurin käyttäjäryhmä. Avonaisella rannalla ilmavirtaus pitää hyttyset loitolla ja lämpimässä hiekassa on mukava loikoa. 

Melontamatka päättyy Jäkälämutkan lammelle, jossa on veneiden ja kanoottien nostopaikka. Kuljetusten järjestäminen on hankalinta Oulankajoen melonnassa. Minulla oli helppoa, koska sain omasta perheestä kuljetuksen aloituspaikkaan ja paluukyyti tuli sovittuna aikana hakemaan. 








rantatädyke



Sirkkapuro-beach



Sirkkapuron laavu





Oulanganvaaran kallioseinämää



tulva on kuljettanut puunrungot rannalle

isokoskelo ja ainoa poikanen

kaarlenvaltikka

kalvaskallioinen


tataarikohokki

Jäkälämutka on lähellä rajavyöhykettä. Tästä on kilometrin matka Suomen rajalle. Rajavyöhykkeellä ei saa liikkua ilman rajavyöhykelupaa.

torstai 27. kesäkuuta 2013

Oulangan kasveja

Olisi ollut järkevämpää odotella viileämpää säätä Oulangan soilla kulkemiseen. Aioinkin lähteä yöllä, mutta kun heräsin aamuyöstä, oli täysin pilvistä ja sade näytti alkavan millä hetkellä hyvänsä. Lähtö jäi siis aamuun.

Sää on kirkastunut aamun aikana ja aurinko paistaa. Ennen kello yhdeksää on vielä suhteellisen hyvä kävellä reppua kantaen. Lämpötila on kahdenkymmen asteen paikkeilla.

Käyn ensin tarkastamassa Kiutakönkään kukkatilanteen. Ajuruoho punaa kallioita, rantatädykkeet ovat avanneet siniset tähkylänsä, kalliokielekkeellä kukkii ryhmä kirkiruohoa ja alhaalla jokirannassa tuntuu ruusun tuoksu. Kauniit, terälehdiltään yksinkertaiset metsäruusut siellä kukkivat.

kangasajuruoho



kirkiruoho


rantatädyke

lapinvuokon kuihtunut kukkahuiskilo

(aho?)matara

tummaneidonvaippa nupulla

ruusu nupulla...

....ja kukkivana


Seuraavaksi varustaudun suolle. Nyt tarvitaan hyttyshattu sekä pitkähihaista ja -lahkeista vaatetta, koska paarmat ovat aktiivisia ja ympärillä käy jatkuva pörinä.  Lämpötilakin on noussut hellelukemiin, joten mukaan on otettava reilusti juomavettä.

Monenlaisia kämmeköitä löytyy suon heinikon keskeltä. Myös siniyökönlehtien runsaus yllättää. En ole koskaan nähnyt niin paljon siniyökönlehtiä kuin nyt. Rytipuro virtaa soiden läpi. Paikoin suolla on pudotusta niin paljon, että puro kohisee veden virratessa kivien lomassa. Kohiseva puro suolla tuntuu erikoiselta.







maariankämmekkä







siniyökönlehti



keltasompasammal



Pidän evästaukoa Rytilammen rannalla. Hyttysistä on vähemmän vaivaa kun tuuli sattuu sopivasti avonaiselle rannalle. Paarmat kylläkin pysyttelevät tiukasti ympärilläni.

Paluumatka on alamäkeä. Rytisuo ja Rytilampi ovat yli kahdeksankymmentä metriä ylempänä kuin luontopolun lähtöpaikka Kiutakönkään leirintäalueella.

tiistai 25. kesäkuuta 2013

Juhannuksen aikaan

Kuvakatsaus juhannuksen ajan kasvi- ja maisemankatseluretkiltä.

tähtitalvikki

siniyökönlehti

suopunakämmekkä (ehkä)

mäkitervakko (?)

vanamo

kangasraunikki (harvinainen)


karpalo

koskikara...

...ja karan koski (Myllykoski)

juhannusta Juhannuskalliolla



Pyhävaaran ilta

Pyhävaaran punakylkirastas

vaivaiskoivu iltavalossa

Pyhävaaran jyrkkä rinne


Pyhävaaralta

yön aurinko klo 23:40

iltayön taivas, Pyhävaara

kuu piilossa....

kuu 25.6. klo 0:58