Oulankajokimelonta

Miltä tuntuisi retkeily istuen mukavasti, katsellen alati vaihtuvaa maisemaa, lämpimässä tuulessa, lintujen laulaessa ja käen kukkuessa. Ei raskaan repun kantamista, ei sääskiä eikä hikoilua. Sellainen oli eilinen kajakkimelontani Oulankajoella, Kiutakönkään alapuolelta Jäkälämutkan lammelle. 

Melontaretkelleni oli varattu ihanteellinen sää; lämmintä vähän yli kaksikymmentä astetta, tuuli kaakon ja etelän väliltä, pilvipoutaa ja väliin pilkahdus aurinkoa. 

Oulankajoen melominen on helppoa. On vain muistettava pysyä keskellä jokea ja mutkissa on hakeuduttava ulkokaarteen puolelle.  Toisin sanoen on mentävä siitä mistä suurin osa vettäkin menee. Lyhin reitti ei ole nopein. 

Jokirannat on koristeltu kukkasin. Tällä hetkellä joella kukkivat mm. ajuruohot ja siniset rantatädykkeet. Jossain kohti tuntuu ruusun tuoksu. Metsäruusu siellä kukkii paikoin suurina ryhminä. Auringon tullessa esiin pilven takaa ilmestyvät upeat tummansiniset neidonkorennot joen rannoille. Ne lentelevät veden päällä ja pujahtelevat esiin rantaheinikosta. Niitä on mahdotonta saada kuvaan, koska virta vie kajakkia vauhdilla eteenpäin. 

Oulankajoella lähes kaikki liikkuu. Vesi liikkuu, rantatöyräät liikkuvat, kun hieno hiekka valuu jokeen. Joen hiekka liikkuu myös veden tai kevään jäiden kuljettamana. Kivetkin liikkuvat. Paikoin näkee ylhäältä pudonneita kivijärkäleitä joen rannalla. Varsinainen jokiuomakaan ei pysy paikallaan. Esimerkiksi Alaniemen kohdalla joki on oikaissut mutkan ja murtanut uuden uoman hiekkamaahan. Entinen jokimutka on nyt O-kirjaimen muotoinen lampi.  

Harvinaisia kasvejakin löytyy. Kaarlenvaltikka on avanut kukkansa jokipenkassa ja rantahietikolla näen ensimmäiset avoimet tataarikohokin ja kalvaskallioisen kukat. Kalvaskallioinen on aikamoinen harvinaisuus. Sitä kasvaa vain täällä, Oulankajoen rannalla.  

Tämän joen varrelta eivät uimarannat lopu. Porot taitavat olla näiden rantojen suurin käyttäjäryhmä. Avonaisella rannalla ilmavirtaus pitää hyttyset loitolla ja lämpimässä hiekassa on mukava loikoa. 

Melontamatka päättyy Jäkälämutkan lammelle, jossa on veneiden ja kanoottien nostopaikka. Kuljetusten järjestäminen on hankalinta Oulankajoen melonnassa. Minulla oli helppoa, koska sain omasta perheestä kuljetuksen aloituspaikkaan ja paluukyyti tuli sovittuna aikana hakemaan. 

rantatädyke

Sirkkapuro-beach

Sirkkapuron laavu

Oulanganvaaran kallioseinämää

tulva on kuljettanut puunrungot rannalle

isokoskelo ja ainoa poikanen

kaarlenvaltikka

kalvaskallioinen

tataarikohokki

Jäkälämutka on lähellä rajavyöhykettä. Tästä on kilometrin matka Suomen rajalle. Rajavyöhykkeellä ei saa liikkua ilman rajavyöhykelupaa.