perjantai 7. elokuuta 2015

Saana

Kilpisjärven matkan yhtenä kohteena oli tietysti Saana. Oli vain odotettava sopivaa hetkeä kiivetä tuolle korkealle tunturille. Sadepilvet kun pysyttelivät Saanan laen päällä peittäen näkyvyyttä. Ja Saanalle meno niin että sieltä ei näkisi ympärilleen tuntui turhalta. 

Saana on 1029 metriä meren pinnan yläpuolella ja 556 metriä Kilpisjärven pinnasta. Kun matkaa huipulle on neljä kilometriä tulee nousua metri 7,2 metrin matkalla. Aikamoinen ylämäki. 

Iltapäivällä pilvikerros alkoi repeillä, joten pakkasin repun ja lähdin matkaan. Ensimmäisen kilometrin polku kuljettaa kauniissa tunturikoivikossa jonka pohjalla on rehevää lehtokasvillisuutta. Metsäkurjenpolven sini värittää nyt metsänpohjaa.

Sitten ollaankin Saanan portailla, jotka näyttävät nousevan kohti taivasta. Paljon niitä onkin. Joidenkin lähteiden mukaan 740, mutta onpa joku laskenut niitä olevan 780.

Vähän väliä on pysähdyttävä sekä hengähtämään että katsomaan ympäröivää maisemaa. Näkymä pohjoisen suuntaan on kuin Alpeilta. Lumihuippuiset, jyrkkäpiirteiset Ruotsin ja Norjan puolen tunturit hallitsevat lännen ja pohjoisen puolella.

Mitä ylemmäs portaita nousee, sitä pienemmältä näyttää Pikku-Malla (738 mpy).



Kun portaat loppuvat, reitti jatkuu kallioon merkittyä polkua aina vaan ylämäkeen.


Lähes huipulla on Saanan linkkiasema, mutta vielä pitää nousta vähän matkaa ennen kuin on huipulla.


Näkymä Saanalta suoraan etelään Kilpisjärven ja Salmivaaran suuntaan.


Huimien maisemien lisäksi on suuri ilon ja ihmetyksen aihe löytää tunturin laelta vielä kukkivana liekovarpio ja uuvana. Molemmat näen ensimmäistä kertaa.
liekovarpio

liekovarpio

uuvana

Jo Mallan polulla kuvaamaani sammalvarpiota on myös paljon. Tässä vähän erilaisesta kulmasta.


Polvia säästääkseni lähden Saanalta alas etsien pehmeämpipohjaista kulkureittiä. Väliin joudun ylittämään rakkaa, mutta sitten löydän taas nurmisammaljuotin, jota on helppo kulkea.








Alempana rinteeltä löytyy lisää tunturikasveja.
tunturikohokki

sielikkö

tunturivalkokämmekkä

kurjenkanerva






Iltapäivällä aurinko alkaa paistaa ja sää lämpenee.








Tunturin rinteessä on lähde. Vesi tulee maan sisältä kallion raosta ja valuu kalliota pitkin alapuoliseen lammikkoon. Kylmää ja kirkasta juomavettä.

Vielä pitäisi jaksaa alas. Polviongelmaisen on huomattavasti vaikeampaa kulkea jyrkkää rinnettä alaspäin.



Lopuksi kuva Saanasta iltavalaistuksessa. Laskeva aurinko värjäsi tunturin rinteen taustanaan tumma pilvi.

20 kommenttia:

  1. Todella upeita kuvia jälleen.

    VastaaPoista
  2. Oi kuinka kauniita maisemia. Suomen Lappi on jäänyt ihan liian vähäiselle huomiolle ja kun joskus kotimaahan taas palaan niin otan suunnaksi tunturit :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Monella Suomen tunturilla olen käynyt, mutta nyt löytyi tunturi josta voi katsella lumihuippuja.

      Poista
  3. Upea Saana, ihana Kilpisjärvi. Hienoja kuvia!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihmettelen tässä miten vasta nyt tuonne ehdin. En osannut odottaa noin huikeita näkymiä.

      Poista
  4. Hienoja maisemia ja upeita kasveja! Isäni oli nuorena tekemässä jotain työurakkaa Kilpisjärvellä, olisiko ollut koulua. Toi muistoksi lasieneen, jossa oli kaiverrettuna Saanan profiili. En lapsena uskonut, että on oikeasti olemassa! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jos maisemien kauneus yllätti, niin vielä enemmän kasviston runsaus.

      Poista
  5. Hienoa, että saan kuviesi kautta tutustua Kilpisjärveen, ja Saanaan ja ylipäätänsä Lappiin. Ihanan kauniit kuvat.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Yliperä (Käsivarren lappi) palkitsi kulkijan kauniilla maisemilla.

      Poista
  6. Upeat maisemat Saanalta ja todella kauniita kukkia siellä kasvaakin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Väliin oli vaikeuksia päättää katsooko ylös vai alas. Kasvien määrä oli runsas.

      Poista
  7. Saanan juurella olen käynyt, vaan tuo kiikkuminen on jäänyt välistä. Mutta tiedän mitä on kävellä alaspäin.. Pysähdellä pitää silloinkin. Huikeat maisemat. Ja ihana tuo säleikkö.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minäkin oli tähän ikään asti ehtinyt vain Saanan juurelle. Nyt kävin ylhäällä ensimmäistä kertaa. Jalat oli toki kipeät pari päivää, mutta kannatti nousta.

      Poista
  8. Valtavan kaunista. Tuonne tahdon, vaikka vaikeaa nivelten kanssa olisi...mutta täytyy tuo silti joskus kokea.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minäkin ajattelin, että nyt se on mentävä ylös kun vielä pystyy.

      Poista
  9. Aivan mielettömän upeita maisemia! Miten jaksat sääskien kanssa? Niitä kun en ole itse oppinut sietämään...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sääskistä ei ollut vaivaa oikeastaan ollenkaan. Vasta alas tunturikoivikkoon tullessa, kun ilma oli lämmennyt oli muutamia sääskiä ympärillä. Ylhäällä tunturissa niitä ei ollut.

      Poista
  10. Hienoja kuvia! Kiva katsoa, kun ei ole niitä ainaisia taivas palanut, maa mustaa kuvia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Caj. Pikkuisen jäi vaivaamaan miltä maisema olisi näyttänyt illalla auringonlaskun aikaan Saanalta päin kuvattuna. Mutta enää ei jaksanut kiivetä.

      Poista