lauantai 22. elokuuta 2015

Aitiopaikalla Pähkänällä

Elokuun aamut on luontokuvauksen harrastajan kalenterissa varattu sumukuvaukseen. Tämän vuoden elokuu on ollutkin poikkeuksellisen hyvä sumujen suhteen. Lämmin päivä ja kylmä yö synnyttävät aamuksi alaville paikoille sumuja.

Kuusamon monista maisemakohteista Pähkänänkallio on loppukesän aikaan ehdoton sumukuvauskohde. Jyrkkäseinämäisessä jokikanjonissa sumua on melkein aina kun on vähäisintäkään eroa yö- ja päivälämpötilan välillä. Mutta koskaan ei voi tietää millainen sumuaamu on tulossa. Sumua saattaa olla liikaa, jolloin näkyvyys häviää kokonaan.

Kilometrin metsätaival polulla Pähkänän parkkipaikalta jokitörmälle ei vielä anna viitettä millainen sumuaamu on tulossa. Lämpöä on seitsemän astetta, ilma tuoksuu raikkaalta ja vähän syksyltäkin.
Kaukaa kuuluu kosken kohina. Lieneekö itse Jyrävä joka siellä pauhaa. Jyrävälle on matkaa linnuntietä noin neljä kilometriä, mutta on Jyrävän ja Pähkänänkallion välissä muitakin koskia joista ääni saattaa kuulua.

Tänä aamuna Pähkänä tarjoilee katsojalle tasapintaisen sumumeren. Koko jokilaakso on sumun peittämä. Auringon noususuunnassa idässä näkyy kapea kaistele metsää.


Kanjonin eteläreunan jyrkkä metsäinen rinne on raidoitettu sumujuovin.




Kello 5:06




Kahdessa seuraavassa kuvassa näkee miten nopeasti aurinko muuttaa sumun värin. Viidessätoista minuutissa harmaa sumupeite on saanut punaisen sävyn.






Joki on piilossa sumukerroksen alla. Vain kohina kuuluu. Alas joelle on pudotusta noin kahdeksankymmentä metriä.


Vaikka jokea ei näy, on ympäristössä paljon muuta nähtävää.

















Jyrkänteen reunalla on syytä olla varovainen. Kompastuminen tällä paikalla olisi kohtalokasta.


Seitsemän aikaan sumu alkaa hitaasti liikkua ja Kitkajoen Vennäänmutka näkyä.








Kitkajoki ja Pähkänänkallio tarjosivat taas kerran mieleenjäävän luontoelämyksen.

18 kommenttia:

  1. Aivan huikeita kuvia. Löysin sumusta vastarannaltani sateenkaaren pätkän. Se ei ole ihan tavallista, vaikka voisi olla. Korkeus, sumu ja aurinko! Ei voi vaikuttavampia kuvia juuri saada.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sumu+sateenkaari yhtäaikaa nähtynä on varmasti hieno kokemus.

      Poista
  2. Nämä sinun kuvasi ovat aina niin käsittämättömän hienoja. Harva tällaisia pääsee näkemään itse luonnossa. Vaatii tosi paljon viitseliäisyyttä heräillä sumun kanssa kilpaa. Ja sitten varsinkin silmää nähdä ne kohdat, mistä tulee hyvä kuva. Oletko pitänyt muuten valokuvanäyttelyitä?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Epätavallinen sää ja epätavallinen ajankohta ovat yleensä parasta kuvausaikaa.
      Valokuvanäyttelyyn tarvittaisiin jotain erityistä materiaalia. Hyviä luontokuvia on niin paljon.

      Poista
  3. Sumun yläpuolelle eipä juuri muuten pääsee kuin kiikkumalla korkealle. Pääseekö aina sittenkään. No sumussa on luonnonilmiönä oma taikansa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei aina pääse. Joskus sumukerros on niin vahva, että huiputkin ovat sumun peitossa. Mutta aina kannattaa yrittää.

      Poista
  4. Sumusta pidän, se tekee maisemasta salaperäisen. Upeat kuvat olet ottanut, näitä katselee niin mielellään. Nautit varmasti tästäkin retkestä ja sen suomista elämyksistä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pähkänällä käynti kannattaa aina. Sama maisema, mutta kuitenkin aina erilainen.

      Poista
  5. Kirjoitat, että näyttelyä ajatellen luontokuvia on niin paljon. Tottahan se on, mutta kyllä näissä sinun kuvissasi on "sitä jotakin"! Mielellään niitä katsoo ja ihastelee.

    VastaaPoista
  6. Kyllä näiden kuvien ja luonnon kauneuden edessä ihan mykistyy! Upeaa.

    VastaaPoista
  7. Hulpeat ja kauniit on näkymät.

    Aamu virkeälle, valo parhaimmalla annillaan...niin ja sumukin.

    Mukava oli ihastella, kiitän.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Päivät lyhenevät niin nopeasti, että kohta ei tarvitse olla kovinkaan aamuvirkku ehtiäkseen nähdä aamusumut.

      Poista