Tilausnäytös

Talvella 2012 näin ensimmäistä kertaa elämässäni revontulet. Se oli merkittävä tapahtuma, koska sen jälkeen olen aina tilaisuuden tullen käynyt jahtaamassa revontulia. Kuten luonnonilmiöiden tapana on, ei niitä noin vain mennä katsomaan ja kuvaamaan, epävarmuustekijöitä on paljon. Lukuisiin revontuliretkiin mahtuu muutama, jolloin kaikki sujuu täydellisesti, kun alkuun olemattomalta näyttänyt revontulitaivas on yht'äkkiä rävähtänyt mahtavaksi ilotulitukseksi. Juuri siksi revontulet koukuttavat ja innostavat lähtemään kylmään ja pimeään yöhön yhä uudelleen. Kuluneella viikolla saimme eräänä iltana seurata revontuliesitystä kuin tilausnäytäntönä.

Puolikas kuu valaisee kylätietä. Kuun oikealla puolella taivaalla on himmeää vihreää, niin himmeää, että silmä ei sitä erota, mutta se näkyy kameran näytöllä. Kello on 23:00.

klo 23:00

Seuraavien minuuttien aikana tapahtuu paljon. Kuin taikaiskusta taivaalle syttyy ylöspäin tuikkiva kaari, joka ulottuu luoteesta koilliseen. Väri voimistuu ja kohta kaaren molemmat päät alkavat sykkiä ja liikkua.

klo 23:02

klo 23:04

klo 23:05

klo 23:06

Kun kaaren molemmista päistä tuleva liike saavuttaa keskiosan, alkaa taivalle muodostua nopeasti liikkuvia pyörteitä. Niiden alahelmassa on vaaleanpunaista väriä, joka näkyy ihan silmilläkin katsoen.

Kiemurat muuttuvat kohti taivaankantta kohoaviksi loimuiksi.

Kello 23:20 vaikuttavin näytös on ohi. Taivalle jää epämääräinen vihreä revontuliharso.

Tämänkertaiset revontulet jäivät pohjoisen taivaalle. Etelän suunnalla on vain tähtitaivas, mutta hangen pinnalla ja lumisissa puissa erottuu aavistus revontulten vihreää.