perjantai 31. tammikuuta 2020

Pakkasaamuja veden äärellä

Rantapuiden välistä näen vilahduksen pakkashuurun keskellä uivasta joutsenesta. Vaihdan ulottuvamman objektiivin ja hiihtelen varovasti lähemmäs rantaa. Joutsen huomaa minut mutta ei näytä välittävän. Päinvastoin se tekee pienen kierroksen lähempänä rantaa kuin tutkiakseen rannallakulkijan aikeita. Lopultakin kunnon pakkasaamu koskella. Aivan kuten revontuliakin, joiden puuttumista valitin edellisessä postauksessa, niin myös pakkanen on pysytellyt koko sydäntalven ajan nollan ja muutaman plusasteen välillä. Nyt mittarissa on seitsemäntoista astetta ja virtaavan veden yllä leijuu pakkasusvaa.




Joutsen ui virran keskellä olevan kivikon luokse. Tiedän jo mitä seuraavaksi tapahtuu. Se alkaa puhdistautumisoperaation, jossa se puskee rintaa ja kaulaa veteen monta kertaa. Sitten seuraa siipien kuivausta räpyttelemällä.




Ennen auringonnousua usva virran yllä sakenee. Kivellä kököttävä joutsen melkein piiloutuu pakkasusvaan.




Yleensä tammikuussa kosken rannan puut ovat lumen ja huurteen peittämiä, mutta lännestä puhallellut föhn-tuuli on karistellut lumet puista.




Siirryn vähän alavirtaan, että saan joen koko leveydeltään kuvaan aurinko taustanaan. Pilvijono kehystää kauniisti nousevaa aurinkoa.






On se hetki kun auringon valo tulee pakkasusvan läpi ja kultaa maiseman.








Muutamaa päivää myöhemmin on saatu jo kunnon pakkaset. Lähtiessäni aamulla Oulankajoen varresta, mittarissa oli kolmekymmentä pakkasastetta. Käylänkoskella hieman vähemmän -28. Tammikuun loppupuolella aamupäivän valo ei vielä ulotu koskiuomaan, mutta valaisee hennosti rannan huurteisia puita. Nyt huurretta onkin todella runsaasti.


Pehmeää pakkaslunta ja huurteisia puita, kuin satumetsää.


Puiden välissä on pieniä kurkistusaukkoja koskelle.




Tänä talvenakin koskella on nähty saukkoja. Joku kärsivällinen kuvaaja istuu odottamassa joko saukkoja tai helpommin kuvattavaksi osuvia koskikaroja.




Koskitupa kehyksissä




Kitkajoessa virtaa niin paljon vettä, että se pysyy sulana useiden kilometrien matkan.

ps. Rukalla vietätään neljättä kertaa valofestivaalia. Kuvia tapahtumasta täällä

15 kommenttia:

  1. Kauniit kuvat! Pakkasta ja lunta on niin ikävä. Täällä Turussa on yhä lumetonta ja lämmintä. Onneksi sentään aurinko paistaa jo keväisesti aina välillä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Erilainen talvi on ollut Koillismaallakin. Vähemmän pakkaspäiviä kuin yleensä. Mutta lunta on sentään riittävästi.

      Poista
  2. Aivan oma maailmansa on pakkashuuruinen joki ja sen elämä. Auringonvalo siivilöityy usvan läpi pehmeästi.
    Pakkanen on yksi talven tekijä.
    Kauniita kuvia, kuten saatoin odottaakin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oli mukava tavata kosken talvehtija. Odotan aina sen näkemistä, samoin myös usvan läpi tulevaa aamuvaloa.

      Poista
  3. Hienoa, kun pakkasia uhmaten hait kameraasi kauniit kuvat talven huurruttamista puista ja usvassa uivasta joutsenesta. Kiitos ja mukavaa viikonloppua!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvin pukeutumalla tarkenee. Pohjoisen talvi on kauneimmillaan juuri pakkasella. Silloin on oltava paikalla.

      Poista
  4. Kuvat toivat Kalevalan mieleeni.
    Ihania luonto kuvia, satumaisen kauniita.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, tätä Koillismaan talvi on parhaimmillaan.

      Poista