Opatijan keskusta henkii vanhanajan tunnelmaa ja kylpyläkaupunkikulttuuria. Runsaasti koristeltuja taloja katsellessa tulee mieleen Tsekin kylpyläkaupunki Karlovy Vary.
Hotelli Kvarner on avattu vuonna 1884. Ensimmäiseen maailmansotaan saakka Opatija on kuulunut Itävallalle. Niinpä Opatija on ollut keisari Frans Josefin ja keisarinna Sissin lomakaupunki.
Villa Angiolinassa toimii nykyisin turistimuseo. Sen ympärillä on kaunis, varjoisa puisto, jossa paljon erilaisia puita ja kasveja.
Kaupunkikävelyn jälkeen jatkamme matkaa serpentiinitietä ylös vuorille Učka-kansallispuistoon. Puiston opastuskeskuksesta saamme luvan ajaa omalla vastuulla ylös kapeaa, joskin päällystettyä tietä. Auto jää parkkipaikalle noin 1300 metrin korkeuteen ja kävelemme viimeiset sata nousumetriä näköalapaikalle.
Näkötornin lähellä on armeijan tutka- ja sääasema.
Vojak-huippu on 1396 metrin korkeudessa. Rijekan kaupunki erottuu alapuolellamme. Jos ilmassa ei olisi auerta, näkyisi tänne Velebitin vuoristo ja toisaalla Italian alpit.
Näkötorni on rakennettu vuonna 1911, Itävalta-Unkarin valtakaudella.
Vojak-vuorelta näkyy myös tie, jota tulemme ajamaan matkalla kohti Istrian länsirannikkoa.
Lautarakannelma kuvan alalaidassa on liitovarjolentäjien hyppyalusta.
Näkötornin kivikaiteeseen on kaiverrettu lähellä ja kaukana olevien vuorten nimet ja sijainnit.
Onpa ihana yllätys löytää pikkuisia haisukurjenpolvia 1400 metrin korkeudesta. Näitä samoja kukkia kasvaa mökkijärveni rantalouhikossa.
Laskeudumme Učkan vuorilta Istrian sisämaahan. Tälle päivälle on on vielä toinen vuoristonähtävyys varattuna. Motovunin kukkulakaupunki kohoaa ympäröivästä peltomaisemasta. Ajoluvan kaupunkiin saa maksamalla puomilla pysäköintimaksun. Parkkipaikalta noustaan vielä jalan sileäksi hioutunutta kivipäällystettyä katua kylään. Kadun varrella on myyntikojuja, joissa myydään hunajaa, oliiviöljyä ja kaikenlaisia tryffelituotteita. Alue on Kroatian tryffeliviljelykeskus.
Ilta alkaa olla jo pitkällä kun lähestymme Istrian niemimaan länsirantaa. Seuraava tukikohtamme on kahden päivän ajan Porecissa.
Ehdimme Poreciin juuri kun aurinko on piiloutumassa mereen.
Aamu Porecin pohjoispuolella, Mali Maj-kylän lähellä olevalla uimarannalla.
Majoituspaikkamme Punta-kadulla.
Apartementoksen kissalla on oma talo pihalla.
Lokakuun loppupuolella ei kovin paljon luonnonkukkia enää löytynyt. Tässä pari aamukasteista uimarannan nurmikolta kuvattuna.
Ensimmäisenä Porecin iltana vaikutti siltä, että olemme tulleet aavekaupunkiin. Hotellialueen suuret hotellit olivat pimein ikkunoin, parkkipaikat tyhjänä. Majapaikkamme läheltä, noin parin kilometrin päästä löytyi kaksi aukiolevaa ruokapaikkaa. Rantalomakohteiden kausi on todella ohi. Kaupungin keskustassa oli vähän vilkkaampaa.
Siirry jaksoon 3 alla olevasta linkistä:
Seuraavaksi matkaamme Brijunin kansallispuistoon (avaa linkki)
Kiitos matkakuvista ja tunnelmista! Kroatia kiinnostaa seuraavana matkakohteena!
VastaaPoistaKroatiassa on paljon nähtävää sekä rannikoilla että sisämaassa. Siellä on siistiä, liikenne toimii ja kroatialaiset ovat ystävällisiä mutta eivät yritä myydä mitään väkisin. Saa kulkea rauhassa. Olen käynyt viisi kertaa vuosien aikana, mutta vielä en ole ehtinyt Kroatian saarille enkä Dubrovnikiinkaan.
Poista