Yöretki Kallavedelle

On mennyt muutama vuosi kun viimeksi olen ollut teltan ja kajakin kanssa yötä Kallaveden saarissa. Olisiko syy siinä, että Kallavedellä tulee melottua niin paljon muutenkin. Mutta vielä on Etelä-Kallavedellä monta tuli- ja leiripaikkaa, jossa en ole käynyt. Säätiedotus lupasi pilvipoutaa ja tuulta, mutta yöksi tyyntyvää. Sadevarusteet pakkasin kuitenkin kaiken varalta mukaan ja lähdin melomaan kohti Etelä-Kallaveden saaristoa.


Vuorisalon edustalla kuikuilee kuikkapariskunta.

Seuraan Vuorisalon itärantaa Mäkisalon paikkeille. Rannan tuntumassa on paras meloa koska tuuli jää saaren taakse. Mäkisalon luona käännyn sivuvastaiseen ja lähden parin kilometrin selän ylitykseen kohti Koistinsaaria. Hätisen saari on yksi Koistinsaarten kallioisia, kapeita saaria. Nuotiopaikka on länsirannan kalliolla. Nuotiopaikan luona ei ole oikein hyvää rantautumispaikkaa kajakille, mutta saaren toiselta puolen löydän suojaisen poukaman, josta on hyvä nousta maihin.

Hätisestä käännyn kohti pohjoista ja puikkelehdin saarien lomassa Iso-Mietin autiotuvan rantaan. Tupa on hienolla paikalla sammaleisella kalliolla. En löydä lähistöltä sopivaa paikkaa rantautumiseen, joten jatkan matkaa.

Kakssalmisten autiotuvan kävin paikallistamassa parin vuoden takaisella saarikierroksella, mutta saaren toisella rannalla oleva tulipaikka jäi silloin näkemättä. Se on vaatimaton kivikehä kalliolla. Nuotiopuut  on ilmeisesti tuotava parinsadan metrin päästä autiotuvalta.

Kakssalmisilta suuntaan Kumpusaaren eteläpuolelta kohti Iivarinsaloa. Kumpusaaressakin on tulipaikka pienellä kallioniemellä. Käännyn Iivarinsalon ja Saunasaaren välisestä kapeasta salmesta seuraamaan Iivarinsalon itärantaa. Punainen vesitatar kukkii rannan tuntumassa satojen neliöiden alalla.

Iivarinsalon pohjoisosa on mäntykangasmetsää ja matalaa hiekkarantaa. Itärannalla on noin 400 metriä pitkä hiekkalaguuni. Kaarran kallioisen niemenkärjen ympäri saaren toiselle puolen. Luoteeseen ja länteen avautuva ranta on tuulensuojassa.

Länsirannalla on useitakin pieniä laguunirantoja, joita erottaa kapeat kallioniemekkeet. Laitan teltan pystyyn ja lähden tulipaikalle virittelemään kahvitulet. Olen käynyt päivän mittaan monella tulipaikalla mutta päiväkahvi on jäänyt vielä keittämättä.

Yksi Iivarinsalon hiekkalaguuneista. Monin paikoin rannan edustalla on järviruokoa, joten järveltä katsottuna hiekkaranta jää piiloon.

Leiri Iivarinsalossa.

Illan tullen taivaanrannan pilvikerros alkaa raottua ja päästää auringonsäteitä luomaan valoa järvelle.

Alkaa illan värivalojen näytös.

Auringonlaskun jälkeen, iltataivaan vielä hehkuessa viritän nuotiotulet valaisemaan leiriä.

Tuuli on tyyntynyt yöksi. On ihan hiljaista. Järven takaa näkyy kaupungin valot. Saaristokaupunkiin on linnuntietä noin kuusi kilometriä ja keskustaan kymmenen.

Hyvää yötä

Kun aamulla nousen teltasta, huomaan, että minulla on ollut seuraa. Joutsenemo kahden harmaan poikasensa kanssa on viettänyt yön ihan teltan lähellä ruovikon keskellä. Minut huomattuaan ne lähtevät  hitaasti etenemään syvemmälle ruovikkoon.

Keitän aamukahvit ja pakkaan yöpymisvarusteet kajakkiin. Yritän ehtiä vesille aamusumujen aikaan. Iivarinsalossa ei vielä ole sumua, mutta mantereelta työntyy sumupilvi hitaasti järvelle päin.

Kalastajaveneellä on paljon seuraajia. Lokit piirittävät kalastajia saaliin toivossa.

Ahvensalon länsirannan kalliojyrkänne

Tuomaansalon laavu on myös korkealla kalliolla.

Hetken aikaa on ihan aurinkoista, mutta saaren takaa lähestyy sumurintama.

Aurinko yrittää esiin pilvien raosta mutta joutuu luovuttamaan kun sumu alkaa levitä järvelle.

Kaunis saari mutta ruma nimi. Seuraan pilvien liikkeitä Pienen Pasko-Juoson rantakallion juurella.

Yht'äkkiä sumu peittää kaiken ja näkyvyys häviää kokonaan. Luhastensalon eteläkärkeen on matkaa vain vähän päälle kilometri, mutta saarta ei erotu yhtään sumun keskeltä. Laitan päälle puhelimen Maastokartat-sovelluksen, joka näyttää sijainnin ja kulkusuunnan. Sen turvin on helppo meloa sumussa ja kohta alkaakin sumun keskeltä erottua pieni Hangon saari, joka on Luhastensalon edustalla.

Sumua riittää loppumatkallekin, mutta nyt manner ja sen edustan saaret ovat niin lähellä, että pystyn paikallistamaan  sijaintini ilman apuja. Melontakilometrejä koko retkellä ei kertynyt kuin 24, mutta nähtyä ja koettua tuli paljon yhden vuorokauden aikana.