Kasviretkiä Oulangalla

Välietappina Kilpisjärven matkalla oli Kuusamo ja siellä Oulangan kansallispuisto. Kukkien perässä taas kuljin, vaikka Kiutaköngästä ei voi sivuuttaa käymättä kulkemassa sen rantoja.

Melontaretket Oulankajoelle ovat suosittuja, enkä sitä ihmettele. Tuolla 25 kilometrin reitillä on paljon nähtävää ja mikä parasta, virta auttaa kulkua lähes koko matkan, joten voi keskittyä maisemia katselemaan.

Löysin jokivarren läheltä hienon kivivyöryrinteen. Oulankajoen uoma on joskus ollut tässä.

Kivivirta päättyy vehreään niittyyn

Kirkiruoho Oulangalla. Tähän aikaan kesästä pohjoisen kukat alkavat kiriä kukintatahtia. Kirkiruohokin kukki samaan aikaan myös Savossa.

Vanamon kukka on avatumisvaiheessa ylöspäin kun se yleensä nuokkuu.

Kissankäpälää lähietäisyydeltä.

Keltatalvikkien rypäs.

Johtuneeko viileästä kesästä, mutta monet kukat kukkivat tänä kesänä tavallista runsaammin. Niin myös ajuruoho Oulankajoen rannoilla.

Metsäruusua on niin paljon, että sen kukkien tuoksu leviää laajalle.

Lapinvuokon kuihtunut kukinto.

Metsäniityn yllätys, peuranvirna. Kuusamossa on sen eteläisimmät esiintymät.

Tasainen sammalen peittämä aukio kuusikon keskellä on valkoisenaan tähtitalvikkeja.

Kämmekkäsuollakin kävin. Punakämmekkä lopettelee kukintaa, mutta löysin vielä muutaman kauniisti kukkivan.

Kämmeköitä on vaikea tunnistaa, mutta tästä olen aika varma, kaitakämmekkä.

Maariankämmeköiden moniväristen kukintojen joukossa tämä tummasävyinen.

Vaaleanpunainen punakämmekkä.

Punakko on yleinen pohjoisten soiden kasvi.

Pussikämmekkä löytyy suon kuivemmilta paikoilta.

Alimmassa kukassa näen pitkäpartaisen miehen hassu hattu päässään.

Kuusamon kasviretkien kohokohta on nähdä tummaneidonvaippojen kukkivan . Se on kesän viimeisimpiä kukkivia kämmeköitä. Vain yövilkka ja metsänemä kukkivat sitä myöhemmin.