Toussunlinnan kalliomaalaukset

Osallistuin syyslomaviikolla kokeiluun, jossa sai testimielessä ostaa Etelä-Konneveden kansallispuistoon liittyviä palveluja. Tarjolla oli mm. nokipannukahvitarjoilu, mökkimajoitusta, kuljetuksia ja veneretki Toussunlinnan kalliomaalauksille. Kokeilun järjestivät Retkipaikka, Rautalammin-Konneveden luontomatkailun koordinointihanke ja Johku-varausjärjestelmä.
Aikataulusyistä ostin vain veneretkeen kalliomaalauksille, mutta yhdistin retkeen mukaan käynnin Rautalammin museossa.

Rautalammin museo sijaitsee ihan kirkonkylän keskustassa. Harvalla paikkakunnalla on noin komeaa museota, mutta onhan Rautalampi entinen emäpitäjä, johon on kuulunut melkein puoli Savoa ja Keski-Suomeakin. Museo on valmistunut vuonna 1938. Korholan kartanon emäntä, kauppaneuvoksetar Aina Peura oli kerännyt huomattavan kokoelman vanhaa esineistöä. Kun esineet eivät enää sopineet kartanon aittoihin, rakennutti kauppaneuvos Heikki Peura museon kylänraitin varrelle, kirkon lähelle.

Siinä menikin aikaa kun tutustuin Rautalammin menneisyyteen kivikaudesta kampakeraamiseen kauteen ja rautakaudesta aina 1900-luvulle. Paljon esineitä, kuvia ja tarinoita on nähtävillä. Kuvassa kolmiuloitteiselta näyttävä kartta, jossa näkyy Rautalammin keskusta.

Rautalammin museo

Tulevasta retkikohteesta, Toussunlinnasta löytyi myös tietoa. Toussunlinnan maalaukset on tehty kivikaudella, mutta sen tarkemmin ajankohtaa ei ole voitu määrittää.

Museolla valmisteltiin lokakuun lopussa avautuvaa käsityönäyttelyä, johon tulee esille vanhoja ja uusiakin käsitöitä. Esimakua tulevasta oli jo museon sisäänkäynnin vierellä.

Ulkomuseoalueella on aittoja, savutupa, tuulimylly ja kirkkovene.

Kurkistus tuvan puolelle hätkähdyttää. Kehdon ylle kumartunut hahmo näyttää äkkivilkaisulla kovin elävältä.

Kirkkovene Kuikalla on ikää 117 vuotta. Veneessä on seitsemän hankainparia ja siihen on mahtunut 30 matkustajaa, tyynellä säällä jopa 33. Kuikka-veneessä on ollut myös purje. Kirkkoveneet ovat olleet aikoinaan paikkakunnan merkittäviä joukkokuljetusvälineitä, koska vesistöiden rikkomassa pitäjässä ei maanteitä ole ollut joka paikkaan.

Matkalla Törmälään, veneretken aloituspaikkaan, pysähdyn Konnekosken kuohuja katsomaan. Tosin, nyt ei paljon kuohu, koska vedenpinta on alhaalla.

Sammalrunkoisia tervaleppiä kosken rannalla.

Willen jahdit-eräpalvelun vene poimii minut kyytiin Törmälän laiturista ja hurautamme noin kymmenen kilometrin matkan Hankaveden sokkeloissa pitkään ja kapeaan lahteen, jonka puolivälissä Toussunlinna on. Veneen kippari Jouko Korhonen ohjaa veneen ihan kallion viereen. Vaaleassa kalliossa erottuu punasävyisiä kuvioita puolentoista, parin metrin korkeudella veden pinnasta.

Tikku-ukko vasemmalla on Toussu-ukko vierellään muitakin kuvioita, joista minun mielikuvitukseni ei osaa hahmottaa mitään, mutta siinä pitäisi olla hirvielämiä. Kuivalla kalliopinnalla hahmot eivät erotu kovin hyvin. Olen korostanut punaväriä kuvankäsittelyohjelmalla.

Ylempänä, sisäänpäin kaatuvan kallion pinnalla, on mielenkiintoisia kuvioita. Onko mahdollista, että ne olisivat luonnonmuovaamia, vai ovatko nekin ihmiskäden tekemiä. Verkkomainen kuvio erottuu selvästi kivestä.

Toussu-ukko on saatavana myös koruina.  Hopeisen kaulariipuksen ja korvakorut on Kuopion Kulttuurihistorialliselle museolle suunnitellut Johanna Iso-Järvenpää korupaja Vaskikäärmeestä.

Retken lopuksi teemme vielä näköalakierroksen Rautalammin kirkonkylän edustalle.

Pitkälahden rannalla on nähtävillä Rautalammin hieman tuoreempaa historiaa, mylly ja meijeri.

Jään venekyydistä Törmälän laituriin. Retkiveneen etääntymistä katsellessa mietin, minkähänlaisella veneellä se Toussu-ukon maalaaja on tuhansia vuosia sitten kulkenut.

Linkkejä: Rautalammin museo
Willen jahdit Oy