keskiviikko 1. lokakuuta 2014

"Hetken lehdet nuo vielä hehkuu"

Syyspäivä kuluu melko tarkkaan pelkästään Oulangan kanjonin takarantaa kulkiessa. Takarannalta näkee parhaiten joen mutkat, näkymät kanjonin reunalta Savilammelle ja joentörmän kivivyöryt.

Matka Oulangan kanjonille on hankala. Olen joskus kehunut sorapintaista kuuden kilometrin loppupätkää hyväkuntoiseksi, mutta tien kunto on nyt huonontunut. Ensimmäinen kilometri kestopäällysteen loppumisen jälkeen on pahin. Tiellä on jyrkkäreunaisia lammikoita. Loput viisi kilometriä on nimismiehen kiharaa ja pienempää kuoppaa.

Alavilta mailta ja soilta ovat puiden lehdet varisseet lähes kokonaan. On pientä jännitystä löytyykö kanjonista enää ruskaa. Kun polku laskeutuu kanjoniin, ovat vastassa kauniinkeltaiset koivut. Kanjonin ruska hehkuu yhä.

Savilammen tuvassa on lämmintä. Vieraskirjassa on merkintä aamulta. Neljä Karhunkierroksen kulkijaa on viettänyt ensimmäisen vaellusyönsä tuvassa. Hautajärven aloituspaikasta Savilammelle on reilu kuusitoista kilometriä. Muitakin kulkijoita on jo liikkeellä. Syrjäisestä sijainnista huolimatta Kanjonin kurkkauksen kulkijoita on Karhunkierroksen vaeltajien lisäksi. Mietin vain miten monelta Karhunkierroksen kävijältä jää varsinainen Oulangan kanjoni näkemättä, Karhunkierroksen polku kun kääntyy riippusillan jälkeen pois kanjonista. Nähdäkseen kanjonin olisi kuljettava noin kilometrin verran kanjonin reunaa, mieluummin molemmin puolin, nähdäkseen varsinaisen kanjonin.
Savilammin autiotupa ja riippusilta

Riippusillan jälkeen noustaan portaita kanjonin reunalle ja sieltä ne maisemat sitten alkavat näkyä:







Rotkon reunan kallioparvekkeelta näkee Oulankajoen mutkan ja kivivyöryn.







Juolukka vastaa ruskamaiseman punaväristä suorastaan häikäisevällä hehkulla.

Väliin pilvien raosta pilkahtaa aurinkokin.





Rotkon vastakkaiselta seinämältä loistaa myös juolukkarypäs.









Pystysuoralla kallioseinämällä on kahdenlaista pohjankorvajäkälää. Se on Pohjois-Suomessa yleinen, Etelä-Suomessa harvinainen.

Kaukaa Savilammen takarannalta poimin kuvaan kalliorannan koristeita. Juolukka se sielläkin värittää maisemaa.

Savilammin autiotupa on siisti ja tunnelmallinen. Autiotuvalla harvinaiset isot ikkunat antavat valoa ja hyvät näkymät joelle, mutta talviaikaan saattaa laverilla nukkuvaa haitata vetoisuus.

Matkoja:
Ruka-Oulangan kanjonin parkkipaikka 54 km
Kuusamo-Oulangan kanjonin parkkipaikka 76 km
Salla-Oulangan kanjonin parkkipaikka 50 km

Kanjonin kurkkauksen kartta ja opaste

12 kommenttia:

  1. Huikea korkeusero ja väriloisto parhaimmillaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kanjonin reuna on paikoin jopa seitsemänkymmentä metriä joen yläpuolella.

      Poista
  2. Kauniit maisemat ja upeat syysvärit.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oli onni ehtiä paikalle vielä syysvärien aikaan.

      Poista
  3. Oletpa sinä korkealla, sieltä on upeat näkymät.
    Ja upea on myös tuo ruska.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ruskaväreissä kanjonin reunojen puut erottuvat parhaiten kuvissa.

      Poista
  4. Huimaavat maisemat, ihania värejä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kanjonin reunalla huimaa kyllä. Pitää katsoa mihin astuu.

      Poista
  5. Henkeä salpaavan upeat maisemat! Kuvasi ovat niin hyviä, että voin kuvitella itsenikin kävelemässä poluillasi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Nummentonkija. Virtuaalipolulla ei kompastu ;)

      Poista
  6. En nyt aukassu tuota karttaa mutta luulenpa että tämä on se reitti jonka myös me löysimme/huomasimme tänä kesänä. Täytyy käydä joskus.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sallan suunnalta kanjonille onkin melko lyhyt matka.

      Poista