perjantai 28. syyskuuta 2012

Kolme kierrosta Koillismaalla

Aika hyvin onnistuimme väistelemään sadekuuroja syyskuisen lomaviikon retkillä Koillismaalla. Joukkueemme oli saanut täydennystä nuoremmasta sukupolvesta. Neiti B, yksi vee, äitinsä kanssa nuorensi huomattavasti retkiseurueemme keski-ikää. Kolme päiväretkeä; Pieni karhunkierros, Valtavaaran päiväreitti ja Riisin rääpäisy kierrettiin niin että nuorimmainen istui Savotta-lapsenkantorinkassa äitinsä selässä ja minä kannoin eväsreppua. Vaikka kyllä siinä kävi niin, kun vasta kävelemään oppinut nuori neiti pääsi pitkospuille, ei häntä tahtonut saada jatkamaan matkaa ollenkaan. Olisi vaan halunnut teputtaa pitkin pitkoksia.


Pieni karhunkierros

Olemme ajoissa polulla pilvisenä, sumuisena aamuna, suunta kohti Kallioporttia.  Polun varrella ihailemme suon syysvärisiä heiniä ja sammalien punaa, ruskapuita peilaavia pikkulampia ja kurkistamme pieneen luolaan.

Kallioportin laella katselemme huimaavaa näköalaa alas rotkoon ja laskeudumme sitten portaat alas Hautaniitynvuoman kuruun. Pieni levähdys Harrisuvannon laavulla ja matka jatkuu yli riippusillan kohti Jyrävää. Vattumutkan tienoilla on käytävä kurkistamassa kivenlohkareiden lomasta jokiuoman jylhää maisemaa.


Kallioportilta alas vuomaan

Harrisuvannon riippusilta


Vattumutka Kitkajoessa

Vähän ennen Siilasmajaa alkaa sade. Kastumme sen verran että on tarpeen pysähtyä majalle odottamaan sateen loppumista ja haukkaamaan vähän evästä vaatteita kuivatellessa. Tuvassa onkin vilskettä. Meidän päiväretkeläisten lisäksi siellä on varsinaisen Karhunkierroksen kulkijoita suurine rinkkoineen.

Sade ei kestä kauan ja pääsemme jatkamaan matkaa. Jyrävän putouksen alla tietysti poiketaan kuohuja katsomassa.





Valtavaaran päiväreitti


Valtavaaran päiväreitin kierrolle on meille varattuna kaunis, aurinkoinen syyspäivä. Lähdemme liikkeelle Vuosselin parkkipaikalta, poikkeamme Valtavaaranlammen laavulla ja pian olemme huipulla. Kodalla evästelyn jälkeen laskeudutaan ruskaväreillä koreilevan metsän läpi takaisin lähtöpaikalle. Eipä tule mieleen parempaa paikkaa nauttia kauniista päivästä. Kuukkelikin näyttäytyy loppumatkasta ja saa loput eväämme.







Pieni retkeilijä Valtavaaran laella


Riisin rääpäisy

Riisitunturipäivänä on taas vähän pilvisempää, mutta poutaista säätä. Maaruska hehkuu komeimmillaan. Räväkänpunaiset mustikan- ja riekonmarjanlehdet, violettiin vivahtavat juolukanlehdet ja marjaisat ruohokanukat hehkuvat kilpaa polun varrella.












Tuvan nuotiopaikalla pääsemme valmiille tulille makkaraa paistamaan.


5 kommenttia:

  1. Maasto on vaihtelevaa, siinä kunto kasvaa patikoidessa. Pikkuinenkin saa kokea upeita maisemia.

    Kauniita kuvia!

    VastaaPoista
  2. Niin upea kuvasarja tämäkin, että....!

    VastaaPoista
  3. Niin sitä sanotaan, että nuorena vitsa väännettävä. Tottahan lapsikin nauttii luonnosta ja oppii niin paljon samalla.
    Kuvasi maisemat ovat niin huikean kauniita, ovat minun mielimaisemiani, eikä edes kaukana.

    VastaaPoista
  4. Jaa..hass...
    Mukavia reittejä kuljitte - hienoja kuvia 'saaliina'.
    Varmaan myös mukavia elämyksiä.
    Tervetuloa vain uudelleen...
    Tervehtien - Waari-Kuusamosta

    VastaaPoista
  5. Juuri nämä reitit ovat mielestäni parasta jota Kuusamon-Posion seutu tarjoaa polulla kulkijalle. Siksi halusin näyttää ne ensikertalaisille. Kiitän kommenteista Hietatar, Kiki, aimarii ja Eko.

    VastaaPoista