Aamuhämärässä Rukan länsipuoli on selkeä, taivaalla tuikkii tähtiä ja idän taivaalla kajastaa lupaavasti. Mutta ajaessani Rukanriutan tietä ylöspäin tulee sumuseinämä vastaan. Aika usein käy näin, että säätila on aivan erilainen Rukan toisella puolen. Jätän auton Juhannuskalliontien päähän ja jatkan jalan kohti Juhannuskalliota, paikkaa jossa olen katsellut niin monet aamuauringot.
Pilvet ovat laskeutuneet noin neljänsadan metrin korkeuteen. Valtavaarakin on peittynyt lähes kokonaan. Vain ylin huippu kurkottaa sumun yli.
Harmittavasti juuri nousevan auringon edessä idän taivaalla on paksu pilvikerros. Jään odottamaan mitä tapahtuu. On mahdollista, että alhaalla olevat pilvet lähtevät nousemaan ylöspäin ja näkyvyys peittyy täysin. Mutta voi käydä toisinkin.
Ihastuttavat maisemat ja kuvat!
VastaaPoistaJuhannuskallio on takuuvarma sumujen bongauspaikka
PoistaSumu antaa maisemalle salaperäisen tunnun. Samalla se pehmentää sitä.
VastaaPoistaHienosti sait sumua kuvattua.
Minä katselin varhan myös aamu-usvaa, olikin melko paksua.
Sumu on aika oikullinen elementti. Maisemakuvauksen vuoksi sitä pitäisi olla sopivasti. Monesti on liikaa ja näkyvyys häviää täysin. Siksi ei koskaan tiedä mitä saa kun lähtee aamulla liikkeelle.
PoistaTuohon maisemaan olisi ihana jäädä hengittämään syksyä ja taivaan värien vivahteita. Ja ruskaa!
VastaaPoistaJuhannuskallio on minun hengittelypaikkani. Koskaan maisema ei ole täysin samanlainen. Nyt lisämausteena ruskavärit.
PoistaHenkeä salpaavan kauniita kuvia!!
VastaaPoistaKiitos Anne
PoistaNsutin tästä nojatuoli matkasta Koillismaan syksyyn.Kiitän.
VastaaPoistaUpeat kuvat!
Vielä vähän aikaa Koillismaa hehkuu väreissä. Pian on valkoisen maan vuoro.
PoistaSumu, valokuvaajan yksi parhaimmista luontoystävistä. Sumulaattojen vaellus maiseman yllä ja mitä korkeammalle nousee, sitä paremmin hahmottaa sumun valtaamaa maisemaa. Upeaa, että kuljet puolestamme kuvaamassa luonnon kauneutta. Pääkaupunkiseudulta ei noin vain hilppasta selkosille kuvaamaan, vaikka halua löytyisikin siihen. Siksi on lohdullista, että sinä kuljet puolestani tutuilla poluilla ja maisemissa, joista näen vieläkin unia...:)
VastaaPoistaMonet luontokuvaajat käyttävät dronea sumumaisemien kuvaukseen. Minun on käytettävä vain jalkojani noustakseni sumun yläpuolelle. Tuolla Koillismaan vaaroilla se onnistuu. Olen onnellinen kun vielä jaksan nousta vaaralle.
PoistaItseäni dronen käyttö kiehtoo melkoisesti, nähdä maisema uudesta näkövinkkelistä, mutta mikään ei voita sitä tunnetta kun on kontannut vaaran päälle ja hiljaisuudessa näkee silmänkantamattomiin. Kiitos, että jaksat nousta vaaroille ja kuvata ainutlaatuisella tavallasi maisemia, joista pääkaupunkiseudulla voi vain uneksia. Onneksi autolla pääsee ja itselläni seuraava kuvauskohde tulee olemaan Torronsuo aamuauringon nousun aikaan, toivottavasti myös usvaa näkyy silloin. Lintutorni on toista kuin vaara, mutta parempaakaan ei ole tähän hätään tarjolla...:)
PoistaMinullakin on yksi kokemus Torronsuon aamusta kun kiipesin torniin auringonnousua katsomaan ja sumulautta oli levittynyt suolle niin, että käkkyräpuiden latvat vain erottuivat.
PoistaMahtavat maisemat ja kuvat! Mahtavaa päästä mukaan pohjoisen tunnelmiin :-)
VastaaPoistaKiitos Susanna
PoistaSykähdyttävän kauniit aamukuvat!
VastaaPoistaKiitos, aamut on parhaita.
PoistaOn se komeaa. Ja sumujen lisäksi vielä on nuo ihanat kirkkaat syksyn värit.
VastaaPoistaMaaruska viipyy viimeisimpänä, lehtipuuruska Kuusamon korkeudella alkaa olla vähissä.
PoistaOnpa upeita kuvia! Kiitos näistä :)
VastaaPoistaJoskus onnistuu olemaan oikeassa paikassa oikeaan aikaan.
PoistaMahtavat sumukuvat. Täällä en ole nähnyt tuollaista, mutta Alpeilla olen ihastellut, kun tyttären luona olen lomaillut.
VastaaPoistaSinun kuvat ovat aina niin kauniit.
Kiitos Orvokki
Poista