Melontakausi avattu

Minulle kesä alkaa silloin kun vedet vapautuvat ja pääsen melomaan. Tämä melontakausi alkoi ihan normaaliaikaan. Jäät olivat tavanomaista ohuempia ja hauraampia paksun lumipeitteen vuoksi. Siksi jäät lähtivät järvistä vauhdilla.

Mökkirannassa tulvii. Koskaan aiemmin vesi ei ole noussut niin korkealle kuin nyt. Laituri on kiinnitetty köysillä rantaan, muuten se purjehtisi lahdelle.

Ensimmäiset melanvedot aurinkoisessa ja tuulisessa säässä. Tästä alkaa kesä!

Kuikan huuto, joutsenten törähdykset, lokkien huudot ja käki kukkui koko päivän. Järven linnut ovat tulleet aloittamaan pesintää. Kurkiparikin nähtiin lahdella, mutta luultavasti ne tekevät pesän jollekin lähistön pienistä suolammista. Jo perinteiseen tapaan kuikka tuli järvelle samana päivänä kun jäät lähtivät. Mieluinen mökkirannan vieras on harvinaisempi selkälokki, tosin kalalokit yrittivät sitä häätää.

Vaiverossa on vasta pienet nuput.

Seuraavana päivänä melonta jatkui. Kallaveden itärannan lahti pidättelee jäitä viimeiseksi ja arvelin, että kajakkivajalta ei vielä pääse melomaan.  Menin vajalle tarkoituksena vain pestä ja vahata kajakki, mutta melontareissuhan siitä tuli.  Laiturin ja jään reunan välissä oli sen verran avointa vettä, että pääsin pujottelemaan kajakin selville vesille.

Jäälautan päälle jääneet jääpalat ovat kuin kristallilasia. Se on katoavaa kauneutta joka häviää muutamassa tunnissa auringon lämmössä.

Nyt oli helppo kuvata höyhentä kajakista käsin. Tavallisesti höyhen liikkuu pienenkin tuulenhengen vaikutuksesta, mutta nyt se oli kiinni jäässä.

Oli ihan tyyntä ja aurinko lämmitti. Tämän paremmin ei melontakausi voisi alkaa.