Kolme vuodenaikaa kerralla

Tällä viikolla Sallan Naruskan kylä olisi voinut mainostaa: Tule kokemaan kolme vuodenaikaa kerralla. Mökkivierailulla Naruskalla kahlasimme lumessa Naruskajärven viimeisiä jäitä katsomaan (talvi), ihastelimme tulvivaa jokea ja koivujen hiirenkorvia (kevät) ja nautimme yli 20 asteen lämmöstä kuunnellen moniäänistä lintujen konserttia (kesä).

Siekakönkäässä huilaa nyt vettä vauhdikkaasti.

Tulvavesi on noussut osittain Naruskantielle

Jokirantaan ei nyt pääse kun vesi on vallannut matalat rannat.

Maastossa on vielä lunta, tosin lämpimässä säässä se sulaa nopeasti.

Ylimmäinen-Vartto

Tuntuu oudolta kulkea lumessa kun ilman lämpötila on lähes hellelukemissa.

Koivut vihertävät kauniisti

Muuttolinnutkin ovat jo ehtineet Lappiin. Kaikkialla soi lintujen konsertti. Yritin tunnistaa laulajia. Peipposen laulun tunnistin ja järripeipon ryystämisen, mutta mikä on tuo moniääninen visertäjä jonka ääni kuuluu kirkkaana muiden laulajien joukossa? Onneksi se esitteli itsensä. Istuin rannan tulipaikalla kun läheisen puun oksalla liikahti. Linnulla oli sinistä ja oranssinpunaista kaulassa ja rinnassa, sinirinta! Ensimmäistä kertaa tavattiin. Luontoportti kertoo sinirinnasta: ”Lapin satakieli”, joka pesii vain Pohjoisessa Lapissa tunturikoivikoissa ja soistuneilla kosteilla paikoilla. Vähentynyt. 
Kaukaa on kesävieras tullut Naruskajokivarteen, se talvehtii Koillis-Afrikassa ja Etelä-Aasiassa.

Naruskajärven jäät sulivat paikalleen.

Naruskan tammi ja Porttikoski. Tästä alkaa 50 kilometriä pitkä Naruskajoki.

ps. Unohdin mainita, että ötökät eivät vaivanneet vielä. Muutama talvehtinut kirsisääski lenteli, mutta muuten sai olla rauhassa.

Vielä yksi lisäys: Tämä oli seitablogin 1000:s julkaistu postaus. Ihan ei mennyt kymmentä vuotta noiden julkaisuun. Ensimmäisen blogipostaus oli syyskuussa 2008.