Heinijoen ja Kangasjoen kuohuja

Hepoköngäs on kevättulvan aikaan niitä kohteita jossa on poikettava vaikka matkaan tuleekin vähän mutkaa sen vuoksi. Helatorstaina moni muukin oli saanut saman idean. Iltapäivällä parkkipaikka oli täynnä, samoin läheisen kahvion parkkipaikka ja lisäksi oli pitkä rivi autoja tien varteen pysäköitynä. Onneksi osa tulvaturisteista oli jo lähdössä pois, joten autolle löytyi paikka ihan Hepokönkäälle lähtevän polun päästä.

Heinijoki virtaa kohti Hepokönkään putousta

Runsaan veden aikaan joki haarautuu koskenniskalla useampaan uomaan. Laavun vierellä oleva pääuoma ei näy tässä kuvassa, vaan reunimmainen sivu-uoma.

Vaikka autoja oli paljon, niin maastossa ei ollut ruuhkaa. Monet olivat lähteneet retkeilymielellä liikkeelle retkikeittimien tai eväskorien kanssa. Hepokönkään tulvanäytös on jonkinlainen kansanjuhla.

Putouksen yläosassa auringossa lämpötila oli reilusti yli kahdenkymmenen asteen, mutta kun laskeutui polkua alas putouksen alapuolisen pienen lammen rannalle, tuntui kuin olisi tullut kellariin. Polullakin oli vielä lunta ja jäätä, samoin lammen rannalla.

Hepokönkään  korkeudeksi on ilmoitettu 18 metriä.

Putouksen alaosan kuohuun muodostui pieni sateenkaari.

Puolangan ja Suomussalmen välillä maastossa näkyi vielä paljon lunta, joten vesimäärä könkäässä ehkä lisääntyykin lähipäivinä.

Matka jatkui kohti Suomussalmea. Matkan varrella olisi ollut kaksikin vesiputousta, mutta tällä kertaa ohitimme Varisjoen könkään ja jatkoimme matkaa Emäjoen varteen Kangasjoen putoukselle.

Kangasjoen vedet putoavat Emäjoen louhittuun uomaan Aittokosken voimalan alapuolella. Takarannan kuivuneen uoman louhikosta voi päätellä miten komea koski on joskus ollut kun Kiantajärven vedet ovat siinä virranneet.

Kangasjoen putousta on vähän hankala katsella putouksen puoleiselta rannalta. Kuva on otettu sillalta juuri putouksen yläpuolelta. Parhaiten putouksen näkisi vastarannalta. Näkymiä vastarannalta putouksen suuntaan ja putouksen esittely löytyy  Suomen vesiputoukset-sivustolta.

Putouksen vierelle ei pääse koska se on syvällä kallioiden välissä.

Tähän aikaan vuodesta paras hetki putouksen kuvaamiseen olisi aikainen aamu tai sitten ilta, eli ajankohta kun aurinko paistaa jokiuoman suuntaisesti. Iltapäivän kirkkaassa auringonpaisteessa putous jää varjoon.

Hepoköngäs kuohuu alla olevalla videolla: