Revontulikauden päätös Pallasjärvellä

Viikonloppuna oli pilvistä ja sateista, mutta sunnuntai-iltana taivas kirkastui lännen suunnalta. Lähdin taas liikkeelle vähän ennen puolta yötä. Tämä tulisi olemaan viimeinen mahdollisuus nähdä revontulia pohjoisessa. Yöt ovat jo valoisia ja sen lisäksi pian on täysikuu, joka osaltaaan lisää yön valoa.

Kittilässä oli vielä pilviä ja oli vielä liian valoisaakin, joten lähdin ajamaan kohti Muoniota, jossa näytti olevan selkeämpää. Kun käännyin Jerisjärvellä Pallasjärven tielle, näkyivät edessä ensimmäiset loimut. Ne erottuivat heikosti kirkkaalla yötaivalla.

Pallasjärvellä jätin auton sivutien varteen ja jalkauduin jäälle. Vähän ennen kello yhtä pohjoisen taivaalla viipyi yhä valoa, eikä se siitä himmentynytkään, vaan iltarusko vaihtui kohta aamuruskoksi.

Lommoltunturin päältä alkoi nousta revontuliviuhka ylös taivaalle.

Siitä seurasi revontulikauden loppunäytös. Viisitoista minuuttia sain katsella komeaa näytelmää, kun tunturin takaa nousi kiemurainen, sykkivä loimu.

Revontulien punainen väri erottuu harvoin silmällä ja näkyy vain kuvissa, mutta nyt se näkyi myös paljaalla silmällä.

Valotusaikaa tarvittiin vain sekunti tai kaksi.

Sitten kiemura oikeni, lähti liikkelle ja alkoi nousta kohti taivaankantta.

Lopulta revontulivyö levisi yli taivaan. Tässä sen toinen pää idän suunnalla.

Tämä oli upea loppunäytös revontulikaudelle, joka osaltani alkoi syyskuun alussa Kuopion Kaislastenlahdella ja päättyi Pallasjärvellä Muonion ja Kittilän rajalla.