Pieni karhunkierros

Vilu hytisyttää kun asettelen rinkkaa selkään Juuman parkkipaikalla. Lämmintä on vain viisi astetta ja tuulikin tuntuu kylmältä. Mutta luotan säätiedotukseen joka lupasi tälle päivälle lämpimän tuulahduksen idän suunnalta.

Niskakoski näyttää sillalta katsottuna virtaavan rauhallisesti. Suurimmat kuohut ovat vasta kosken lopussa.

Poikkean polulta metsään. Notkoissa on vielä paljon lunta.

Vedenpinnan muutokset Kitkajoessa tapahtuvat hillitymmin kuin Oulankajoessa. Tulevalle viikonlopulle ennustetaan tulvahuippua Myllykoskelle.

Koillismaalaiset ovat niin vaatimattomia. Tämä ei ole koski vaan Putaanoja.

Pyöreälampi on vielä jäässä, samoin kuin muutkin pikkulammet Kallioportin polun varrella.

Luvattu lämpöaalto alkaa tuntua. Kallioportille kiivetessä tulee kuuma.

Tässä olen jo 252 askelmaa Kallioportin lakea alempana.

Vuoman pohjalla virtaa.

Pysähdyn tauolle Harrisuvannon laavulle, jonne edelläni kulkenut pariskunta on jo tehnyt tulet. Lisää tulistelijoita saapuu kun leirikoululaisryhmä pelmahtaa paikalle.

Suuren ryhmän kulku riippusiltaa pitkin vie aikaa. Sillalla saa olla enintään kolme kulkijaa kerralla. Aika moni näytti ottavan selfietä sillalla kulkiessaan.

Pitemmille päiväretkille pakkaan mukaan Ospreyn 38-litraisen pikkurinkan. Siinä kulkee kevyemmin kuin repussa kamerakalusto, tulenteko- ja keittotarvikkeet ja varavaatettakin.

Harrisuvannolta Jyrävälle päin kulkiessa on pitkä osuus, jossa veden kohina kuuluu mutta joki ei näy. Vasta Vattumutkan jälkeen avautuu jokinäkymiä polun varrella.

Kalliosaari ja Kitkajoen kanjoni.

Toisen tauon pidän Siilasmajan rannassa. Riisun saappaat (maastokengillä olisi pärjännyt ihan hyvin) ja nostan jalat leveälle penkille. Aurinko lämmittää ja vastarannalla kuohuu Jyrävä. Iltapäivällä lämpötila nousee kevään ennätykseen, +16 asteeseen. Lämpö saa ensimmäiset itikatkin esiin. Muistoksi ensimmäisestä kesäpäivästä saan kutiavan paukaman.

Siilasmaja

Loppumatkalla pysähdyn vielä Aallokkokosken kohinoita katselemaan ja kuuntelemaan. Rannan opastaulussa sanotaan, että 900 metriä pitkän kosken laskemiseen menee aikaa 2-3 minuuttia. Aikamoista vauhtia.

Tässä vielä retken kukkia:  Juumajärven rannalla näsiä on vasta nupulla.

Nupulla on myös pahtarikko Kallioportin polun varrella.

Variksenmarja kukkii.

Harvinainen pohjanruttojuuri tunkee versonsa jään läpi ja alkaa heti kehittää kukintoa. Pohjanruttojuuri on Suomen ainoa alkuperäinen ruttojuurilaji.