Korouoman putouksilla

Koska aikaa oli käytettävissä rajallisesti, piti Korouomaan suuntautuvalla retkellä tehdä vain pikaisia kurkistuksia uomaan. Vakiopaikka on tietenkin Saukkovaara ja kanjonin laavut, josta on nopea käydä katsomassa miltä talvisen jääputouksen kalliojyrkänne näyttää sulan maan aikaan. Toinen helposti saavutettava paikka on Koivuköngäs, jonne on muutaman sadan metrin kävelymatka parkkipaikalta.

Matkalla Korouomalle satoi paikoitellen ja tummat pilvet ympäröivät joka puolelta, mutta kun pääsimme Koivukönkäälle, alkoi pilvikerros rakoillla ja hetkittäin oli aurinkoistakin. 

Koivukönkään portaiden alla olevalta näköalatasanteelta teki mieli mennä vielä alemmas lähelle vesirajaa, että olisin saanut koko könkään kuvaan. Järki kuitenkin voitti, sateiden jälkeen jyrkkä jokitörmä oli savinen ja liukas. Yksi horjahdus ja seurauksena olisi ollut koskiuinti. Tyydyin siis pystyttämään jalustan tasanteen viereen kuusen juurelle. 

Koivuköngäs

Jos haluaa katsella köngästä Kurttajoen toiselta puolen, on jatkettava matkaa Korouoman polkua yli sillan ja laskeduttava jyrkänne alas.  Varsinaista köngästä en tältä puolen kuvannut, koska putouksen päälle kaatunut koivu peitti näkyvyyttä. Pieni sivu-uoma oli kiinnostavampi kohde. Vesi putoaa siinä kuin portaita alas.

sivuhaara Koivukönkäässä

Koivukönkään laavu

Jatkoimme laavulta jokivartta alaspäin. Polku kulkee ylhäällä jyrkänteen reunaa, mutta alkaa sitten laskeutua loivasti rinnettä alas. Pian edestä päin alkaa kuulua voimakkaampaa kohinaa. Tässä Kurttajoki tekee lähes u-mutkan, ensin oikealle ja sitten vasemmalle ylävirrasta katsoen. Paikka on Alaköngäs, ehkä vielä komeampi putous kuin Koivuköngäs, ainakin nyt kun vettä näyttää olevan liki kevättulvan verran.  Maisema putouksen ympäristössä on hieno, sammaleisia kiviä, katajaa ja joen takana korkea kalliopahta.

Alaköngäs, komea köngäs tämäkin

Alaköngästä alaspäin

Seuraava kohde on Saukkovaara. Taas kuuluu polun viereltä kohinaa kun laskeudumme uomaan. Saukko-oja kuljettaa runsaiden sateiden tuottamia vesiä alas Korojokeen. 

Saukko-oja

Laavun nuotiopohja on vielä lämmin ja tervastuoksuisista puista syttyvät makkaranpaistotulet nopeasti. Mukava siinä on istua tulilla, varsinkin kun aurinko on taas livahtanut esiin ja paistaa suoraan laavulle.

Ruskeavirta ei ole nyt ruskea. Ylhäältä putoava vesi näyttää ihan kirkkalta. Vettä putouksessa on niin paljon että tavanomaisen pienen lirinän sijaan kuuluu kohina. Kiipeän jyrkännettä ylös putouksen alle.  Reitti ei ole ihan helppo, nilkkaa tukeva maastokenkä on paikallaan liukkailla kivillä.  Putouksen vesisuihku leviää moneksi pudotessaan rosoista seinää alas. Jyrkänteen alla muodostuu puro joka kohisten katoaa kivien väliin. 

Ruskeavirta

Ennen kun lähdemme nousemaan ylös parkkipaikalle kuvaan joen pohjan punaruskeita heiniä. Heinät ruskeassa vedessä näyttävät kuin tulenloimulta virran liikuttaessa niitä.