Kaksi aamua Rukalla

On kulunut aikaa kun viimeksi olen ollut Rukan laella aamuaurinkoa katsomassa. Kulunut syksy on ollut kesän kauniiden päivien jälkeen pilvinen ja sateinen. Viime viikonloppuna kävin kahtena peräkkäisenä aamuna Rukan laella. Ajankohta oli sama, eli ennen ja jälkeen auringonnousun, mutta muuten oli ihan erilaista, koska toisena aamuna pilvet peittivät auringon ja toisena taas taivaalla ei ollut pilven häivääkään. 

Kuu loistaa vielä läntisellä taivaalla kun nousen Juhannuskallion kukkulalle. 

Taivaanrannalla on pilviä ja paksuin pilvikerros on juuri auringonnousun suunnalla. 

Pilven takaa heijastuu kuitenkin valoa niin, että maisemassa on värejä. Lumi ei ole jäänyt kallion laelle, vaikka vähän alempana jalka uppoaa polvea myöten hankeen. 

Lopulta pilvikerros raottuu sen verran, että aurinko vilahtaa hetken aikaa. Rukajärvi on vielä sula, joten valo heijastuu veden pinnalta. 

 

Seuraavana aamuna taivaalla ei ole pilviä, vaan pilvet ovat painuneet järvien ja soiden yläpuolelle. Maston rinteen laella tuulee niin, että vesi tippuu silmistä. Luulen, että tuo pilvirintama on muodostunut Kitkajärven yllä ja luoteistuuli puskee pilviä liikkeelle. 

Maston rinteeltä Pyhävaaran suuntaan

Näkymä länteen Kitkajärvelle päin

Pohjoisessa Valtavaaran päällä ei ole paljon pilviä. Alempana oleva sumu on syntyntyt Rukan rinteen lumetuksesta. Lumitykit jauhavat uutta lunta koko ajan aina kun sää on pakkasen puolella. 

Auringonnousun aika. Rukajärvi on edellisyönä jäätynyt kauttaaltaan. 

 

Sumu on peittänyt kokonaan Pyhäjärven. 

Juuri nyt näyttää aika talviselta