Kiutakönkäällä tulvan aikaan

Lämmin sää joudutti lumien sulamista ja Oulankajoenkin pinta lähti nopeasti nousemaan. Vietimme vuorokauden Kiutakönkään ympäristössä veden nousua seuraamassa. Ihan korkeimman tulvan aikaan ei satuttu paikalle. Vesi on noussut vielä kolmisenkymmentä senttiä parin viime päivän aikana.
Nämä kuvat on otettu 26.-27.5. aamupäivän, iltapäivän ja aamuyön aikaan.

Rannoilla ja metsissä on vielä paljon sulamatonta lunta. Luontokeskuksen ranta 26.5.

Tiistaina aamupäivällä pääsi vielä hyvin kulkemaan Kiutakönkään ylimmän putouksen viereiselle kalliolle kuvaamaan. Vesi virtasi jo pitkin kalliota ja etsi uusia reittejä.

Aamupäivällä aurinko paistaa suoraan Kiutakönkään punaiseen dolomiittiseinään.

Iltapäivällä kuljin joen takarantaa katsomaan könkään kuohuja toisesta suunnasta.

Kapeassa uittorännissäkin on nyt runsaasti vettä. Kesäaikaan siinä on vain lammikoita uoman pohjalla.

Palasin alavirrasta metsän kautta. Se oli väärä reittivalinta. Lunta oli vielä paljon ja piti kierrellä kuivia ja sulia paikkoja etsien.

Kesäyössä on tunnelmaa. Kolmen aikaan aamuyöllä olen ainut kulkija, saan ihailla koskimaisemaa yksinoikeudella.

Vesi on noussut jonkun verran edelliseen päivään verrattuna.

Uittouomaa sillalta ylävirran suuntaan

Kello 4:45 aurinko alkaa valaista kalliota ylimmän putouksen vierellä.

Vesi huuhtoo jo kirjailija-toimittaja Reino Rinteen (1913-2002) muistomerkkiä. Kuparitaulussa on teksti: Älkää upottako likaisia käsiänne tähän jumalaiseen veteen, ihminen tarvitsee sitä. Reino Rinne vaikutti aikanaan suuresti siihen, että Kuusamon kosket, kuten tämä Kiutaköngäskin, virtaavat vapaana tänä päivänä.

Lopuksi pieni ihme Oulangalta. Kahlasin lumessa aurikoiselle rinteelle ja sieltä löytyivät kevään ensimmäiset neidonkengät.

Pohjanvariksenmarjakin kukkii

Samoin näsiä

Lisäys 31.5. Oulankajoen tulvahuippu oli 29.-30.05. Vedenkorkeus ja virtaama oli samalla tasolla edellisen kerran viisi vuotta sitten. Linkki vuoden 2015 tulvakuviin.