Kasviretki Jynkänniemeen

Lämpöinen tuulahdus sai lehtipuiden lehdet kasvuun ja kukat puhkeamaan. Oli aika varustautua kesän ensimmäiselle kasviretkelle, kohteena Jynkänniemi, minulle uusi sulan maan kohde. Talvella olin siellä kulkenut lumikengillä. Karttaa katsoen Jynkänniemi on lähes joka puolelta kaupungin ympäröimä. Lännessä on Jynkän kaupunginosa, pohjoisessa Haapaniemi, eli lähes kaupungin keskusta, idässä Saaristokaupungin Lehtoniemi ja etelässä Jynkänvuoren takana myös Saaristokaupungin asutusta. Mutta kulkiessa polkua hämyisessä kuusikossa, vain liikenteen vaimeat äänet muistuttavat kaupungin läheisyydestä.

Aurinko pilkahtelee puiden välistä. Kontrastinen ympäristö innostaa kameraleikkeihin, heilauttelemaan kameraa valotuksen aikana.

Ketunleivän kukat pilkuttavat metsänpohjaa.

Saniainen on kauneimmillaan kun sen lehdenkärjet ovat  rullalla.

Vaivasen lampeen laskevan puron varrelta löytyy rentukoita. Onkohan lampi saanut nimensä kokonsa vuoksi. Se on noin parin hehtaarin kokoinen.

Sudenmarja kasvattaa ensin lehdet. Nuppuja ei vielä näkynyt.

Oravanmarjan lehdet kurkottavat valoa kohti kuusten juurelta.

Kuopion kuusikoissa viihtyy lehtokuusama. Nimensä mukaisesti lehtokuusama on lehtokasvi, vaikka sen kuusivaltaisesta kasvuympäristöstä ei heti lehtomaisuus tule mieleen.

Löysin ensimmäiset aukiolevat lehtokuusaman kukat tienvarren aurinkoiselta paikalta.

Jynkänniemen kaakkoiskulmalla on kalliorantaa ja männikköä.

Kielot kohdevalossa

Lämpimän vaikutuksesta tuomen kukat avautuivat hetkessä.

Jynkänniemen tyvessä on Ruukinrannan puisto. Näkymä venerannalta Jynkänlahden takana kohoavalle Jynkänvuorelle.

Lemmikit yllättivät. En osannut odottaa niidenkin jo ehtineen kukkaan.

Kesän ensimmäinen havainto myös puna-ailakista.

Valkovuokko ei luonnostaan kasva Kuopiossa, mutta on sinivuokon tavoin levinnyt puutarhoista metsiin ja teiden varsille.

Lopuksi hyppäys Jynkästä Pirttiniemeen. Pirttinimen kärkeen on valmistumassa uusi grillikatos ja uimaranta. Näkymät Etelä-Kallavedelle on mahtavat.