Jyväskyläilemässä

Viikonloppu Jyväskylän ja lähialueen aktivitteetteihin tutustumassa, yhteistyössä Visit Jyväskylän kanssa

Metsissä ja vesillä liikkujaa on vaikea saada kesäaikaan houkuteltua kaupungin rientoihin. Mutta silloin kun lehdet alkavat tippua puista ja kajakin talviteloille laitto lähestyy, on se hetki kun reppuretkeilijäkin kiinnostuu kaupungin nähtävyyksistä. Varsinkin kun lisäbonuksena on koukkaus maaseudulle. VisitJyväskylä kutsui kylään, ja minä varasin bussiliput lokakuun ensimmäisen viikonlopun bloggarimatkalle.

Kahden vuorokauden aikana Jyväskylä tarjosi runsaasti näkemistä ja kokemista. Kun 48 tunnin jälkeen istahdin kotimatkalle Kuopioon menevään bussiin, tuntui kuin olisin ollut viikon reissussa.

Hotelli Verso, kodikas kaupunkihotelli

Verson Baarissa tuoksuu tuore leipä. Lounaalla on tarjolla keittoa tai runsas salaattiannos. Suurempaan nälkään voi valita molemmat. Leivät leivotaan paikan päällä, siinä selitys viekoittelevaan tuoksuun.

Lounaan jälkeen perheyrityksen nuorta polvea edustava Aino Pärnänen esittelee meille hotellin tiloja. Verso on kesällä 2016 avattu keskustahotelli, jonne tullaan suoraan kävelykadulta. Omalla autollakin on helppo tulla, koska parkkihalli on pohjakerroksessa. 

Hotelli on omaleimainen ja kodikas. Portaikon seinällä on vanhaa Jyväskylää esittäviä valokuvia.

Porrasaulan keinutuolit kutsuvat hetkeksi keinuttelemaan.

Hotelli Verson huoneet ovat tilavia ja tyylikkäitä. Tämän huoneen hotellivieraalle on koottu hemmottelupaketti.

Hotelli Versosta on lyhyt kävelymatka seuraavaan kohteeseemme Suomen Käsityön museoon:

Suomen käsityön museo yllättää

Suomen Käsityön museo on myös ihan kaupungin keskustassa Kauppakadulla. Tunnustan, että jos olisin ollut omatoimimatkalla, niin ehkä tämä olisi jäänyt väliin koska ole käsityöihmisiä. Mutta Käsityömuseo yllättää täysin. Perinteisten museonäyttelyiden lisäksi Käsityömuseo tarjoaa myös taide-elämyksiä ja käsillä tekemistä. Museoassistentti Päivi Ollikainen johdattelee meitä eri kohteissa ja kertoilee elävästi mm. alusvaatteiden historiasta.

Tämä vitriini herättää muistoja. Varmaan monet oppilassukupolvet ovat jukertaneet virkkuukoukulla patalappuja ja sipulipusseja tai ommelleet vohvelikankaiseen käsityöpussiin kuvioita. Muistelen katkaiseeni ainakin kolme virkkuukoukkua, tosin silloin oli kyseessä pitsinvirkkaus ohuella koukulla.

Toinen muisto tulee mieleen tämän asetelman äärellä. Siinähän roikkuu minun ensimmäisen luokan koulureppu. Silloin ei ollut muuta vaihtoehtoa kun tuo nahkaviilekkeinen markiisikangasreppu. Kelkka ja tupsupipo näyttävät myös tutuilta.

Käsityömuseon yhteydessä  on Suomen kansallispukukeskus, joka esittelee suomalaisia kansallispukuja ja perinteistä pukeutumista.

Käsityömuseossa on vaihtuvia näyttelyitä. Tällä hetkellä on esillä käsityöperustaista taidetta viidestä pohjoismaasta nimikkeellä "Pehmeetä touhua". Nimestään huolimatta esillä ei ole pelkästään pehmeistä materiaaleista tehtyjä taideteoksia, vaan töitä on valmistettu myös keramiikasta, metallista ja puusta. Näyttely on auki 2.12. saakka.

Tässä on totisesti väännetty rautalangasta. Kokonainen seinä on täynnä Matti Rauhaniemen aforismeja, joiden tekstin kirjaimet hän on tehnyt ohuesta rautalangasta.

Parikkalalaisen taiteilijan Eini Saukkosen kierrätyslasista tehty komea riikinkukko.

Tanskalaisen Kenneth Rasmussenin installaatiooon on neulottu 200 kiloa muovikasseja!

Museon toisessa kerroksessa on Avoin paja, paikka jossa saa tehdä ja kokeilla omin käsin. Käytettävissä on erilaisia käsityövälineitä; ompelukone, höyläpenkki sekä materiaaleja; puuta paperia, villaa, nahkaa ja lankoja. Avoimen pajan käyttö sisältyy museon pääsylipun hintaan ja materiaalimaksu on 1-5 euroa käytetystä materiaalista riippuen.

Mekin pääsemme tositoimiin. Päivin ohjauksella teemme nahkasta rannekorun tai korvakorun. Poropeukalona valitsen helpomman vaihtoehdon ja yksinkertaisen toteutuksen.

Jatkamme matkaa pikkubussilla Uuraisille, noin 35 kilometriä Jyväskylän keskustasta pohjoiseen.

Marjoniementila, maaseutuidylliä Uuraisilla

Marjoniemen tilan värikäs historia alkaa jo 1800-luvun alussa, jolloin tila on tullut seurakunnan omistukseen. Nyt paikalla oleva pappilarakennus on valmistunut vuonna 1888. Se on toiminut pappilana vuoteen 1963. Myöhemmin rakennukset ovat olleet konepajana ja leirikeskuksena. Alkuvuodesta 2016 tila on siirynyt nykyiselle omistajalle, joka on tehnyt mittavan peruskorjaustyön päärakennuksen ja muiden tilojen osalta. 

Komea lasiveranta vastaanottaa vieraan. Lasipinnat kiehtovat, tämänkaltaisia ikkunoita ei enää saa mistään.

Avaraan ja valoisaan saliin mahtuu ruokailemaan isompikin seurue. Remontissa on jouduttu purkamaan seiniä ja oikaisemaan kattoja ja lattioita. Korjausurakka on ollut iso, mutta lopputulos on vaikuttava. Lattialankut näyttävät uudelta, mutta ne ovat alkuperäiset, uudelleen höylättynä.

Ainakin minun ikäiseni tietävät sanonnan: "kestitään kuin piispaa pappilassa", jolla tarkoitettiin, että pappilassa laitettiin parasta pöytään kun piispa tuli tarkastukselle. Meitäkin kestittiin samoin. Tarjolla oli suolaisia ja makeita herkkuja, lisänä hedelmiä ja italialaista limonaadia. Marjoniemessä voi järjestää juhlia, kokouksia tai tilata ryhmälle ruokailun.

Marjoniemessä on majoitustilaa päärakennuksessa, väentuvassa ja aitoissa. Tässä päärakennuksen yläkerran morsiussviitti.

Ei ihan tavanomainen aittamajoitus. Ulkoa päin aitalta näyttävästä rakennuksesta löytyy hotellitason huoneet.

Marjoniemeen on kahden viime vuoden aikana rakennettu myös uutta. Rannalla on iso sauna, jonka yhteydessä on 20 hengen kokoustila.

Rantasaunan terassilta näkee metsään, pelloille ja järvelle. Maisemia voi ihailla myös terassin ulkoporealtaassa istuen.

Koivujen keskellä on uusi tallirakennus. Marjoniemen tilalla on islanninhevosia, joilla voi osallistua kenttä- tai maastoratsastukseen. Marjoniemessä järjestetään myös heppaleirejä.

Tallin vieressä asustavat kanat ja  kukko. Kukko piiloutui kanalan sisätiloihin, mutta nämä kaksi kanarouvaa asettuivat kynnykselle kuvattavaksi.

Jatkamme matkaa pikkuteitä pujotellen Laukaaseen, kylpylähotelli Peurunkaan.

Peurunka, monipuolinen lomakeskus

Aurinko on jo laskenut kun tulemme Peurunkaan. Minun muistikuvani Peurungasta on 90-luvun puolivälistä, olin silloin kuuntelemassa jotain viihdebändiä. Oli pimeää kun tulin ja pimeää kun lähdin, joten on ihan mukava nähdä Peurunka ympäristöineen päivänvalossa. Jo rakenuskompeksin koko yllättää, hotellirakennuksen ympärillä on pienen kaupungin verran loma-asuntoja ja lomamökkejä.  

Ehdimme juuri sopivasti Ravintola Peurankelloon näkemään kun auringonlaskun värit alkavat hiipua ja iltataivas tummuu. Hyvä, että ikkunoista avautuvaa järvimaisemaa ei ole peitetty verhoilla.

Alkuruuaksi on savuporojuustokeittoa kuormalavalta tarjoiltuna.

Pääruuan ja jälkiruuan jälkeen onkin aika vetäytyä unten maille. Päivä on ollut tapahtumarikas ja huomiselle on luvassa mielenkiintoista ohjelmaa.

Kyläreissu Jyväskylässä jatkuu...

Linkkejä: VisitJyväskylä
                Hotelli Verso
                Suomen käsityön museo
                Marjoniementila
                Kylpylähotelli Peurunka

Matkalla mukana Calt it home-blogi , Talostakoti, Torpan Tyttö, Himomatkaajan turinoita, Elina Marjaana, Design HiMa, Fit you too! ja Optimismia ja energiaa