Nyt on taas se vuodenaika kun on lähdettävä aamuvarhaisella tunturin rinteelle seuraamaan yön vaihtumista päiväksi. Syysaamuina taivaan värit ovat voimakkaat, mutta parasta on silloin kun kylmän yön jälkeen sumu nousee soiden ja järvien yläpuolelle. Väliin sumua on liikaa ja silloin maisema piiloutuu kokonaan pilveen, mutta on aamuja jolloin kaikki on täydellistä, nousevan auringon värittämää ja valaisemaa.
Kuvat on kahdelta maanantaiaamulta 3.9. ja 10.9. Ensimmäinen aamu oli värikäs mutta tuulinen, joten sumua ei ollut. Toinen aamu oli hallayön jälkeen sumuinen.
Maanantai 3.9.
|
aamuauringon heijastus riekonmarjalla |
Maanantai 10.9.
Upeat kuvat!
VastaaPoistaTodella, todella kauniita hetkiä. Auringonnousu on aina riittävä syy herätä varhain. En muista, olenko koskaan katunut aamuvarhaisella heräämistä, jos olen onnistunut sen myötä näkemään, kun aurinko hiipii esiin ja kultaa maiseman. :)
VastaaPoistaTäälläpäin ei kyllä näe noin hienoja värejä. Nyt tiedän, mistä pohjoisten raanujen värit tulevat.
VastaaPoistaHuikeaa!
VastaaPoistaAnteeksi, toistelen itseäni aina kommentoidessani postauksiasi, mutta jälleen kerran: ihan mielettömän kauniita ja upeita kuvia <3 Mukavaa uutta viikkoa Sinulle <3
VastaaPoistaHuiman ihanat värit ja maiseman avaruus saa hengittämään syvään!
VastaaPoistaNuo tämän aamun kuvat,wau!
VastaaPoistaVoi että noita värejä!
VastaaPoistaAivan lumoavan kauniit syysaamujen värit olet kuviisi saanut, sadunomaiset usvapilvet vesien yllä.
VastaaPoistaVoiko tuollaisia värejä ja sävyjä ollakaan, uskomaton on luonto ja upeasti olet saanut tunnelmat kuvattua!
VastaaPoistaMitkä värit ja maisemat!
VastaaPoistaUskomattoman huikeita taidevalokuvatauluja!!
VastaaPoistaJa tuollainen määrä... Vauuuu!