Ilta Kallavedellä

Kallaveden pinta on asettunut peiliksi ja on kevään lämpimin ilta, siis täydellinen melontasää. Lasken kajakin vesille ja lähden melomaan Vuorisalon suuntaan. Tähän aikaan keväästä vesillä on vielä hiljaista, vain muutama moottorivene pyyhkäisee ohitse. Toista on keskikesän iltoina, silloin vesiliikennettä on paljon ja siksi lähdenkin mieluiten vesille aikaisin aamulla, jolloin järvellä on vain muutama kalastaja.

Höyhenen kuvaaminen kajakista käsin onnistuu kun on ihan tyyntä.

Vuorisalon kallio peilaa veteen illan valossa.

Sammalien ja jäkälien heijastus rantaveteen.

Vuorisalon länsirannalle on viime kesänä rakennettu laavu ja laituri. Kajakkilaiturikin on, mutta sitä ei ole vielä asennettu paikalleen.

Palaan Vuorisalosta Savolannimen edustan pienten saarien luo odottelemaan auringonlaskua.

Pieni luoto Selkä-Havukan vieressä.

Selkä-Havukan laavu.

Pian on auringonlaskun aika.

Auringon mentyä metsänrajan taakse vyöryy lännestä lisää pilviä taivaalle. Nyt kannattaa jäädä odottamaan. Pian horisontin takaa tuleva auringonvalo alkaa värjätä pilviä.

Iltataivaan väriloistoa kannatti odottaa.

Vedenpinta toistaa taivaan värit.

Idän taivaskin saa osansa auringonlaskun väreistä.

Viimeiset heijastukset ennen taivaan värinäytelmän himmenemistä.