Helmikuisena pakkaspäivänä kosken rannoilla riittää katseltavaa auringonnoususta auringonlaskuun. Normaalitalvena tammi-helmikuussa rantapuut ovat paksun lumen peitossa, mutta tänä talvena lumi ei ole pysynyt puiden oksilla. Parin viikon pakkasjakso on sentään kuorruttanut puut ja pensaat huurteella.
Koskikarojen sukeltelua on hauska seurata.
Auringon noustua metsänrajan yläpuolelle alkaa pakkasusva nousta joen ylle.
Rannan jääpuikot peilaavat veteen keskipäivän kirkkaassa valossa.
Erikoista reikäjäätä huurreneulasten koristamana.
Huurteisimmat pensaat ovat ihan rannan tuntumassa.
Auringonlasku on kullankeltainen.
Voi valtava kun on kaunista! Ihana tuo hento usva veden pinnalla ja valon leikki puiden lomassa, jään taide ja kuura puiden oksilla. Ei taida lumitalvea tänä vuonna tulla! Ihana iloinen koskikara!
VastaaPoistaKaunista ystävänpäivää Sinule!
Kaunista! Nuo ruusukkeet ovat ihmeellisiä! Mikähän resepti niidenkin ilmestymiseen tarvitaan!
VastaaPoistaVoi vitsi kuinka kaunista (pitäisi olla useampi superlatiivi käytössä pelkästään sinun kuvia kuvaamaan..).
VastaaPoistaKuvasi ovat niin ihanan kauniita jälleen kerran. Kiitos taas ja hyvää ystävänpäivää!
VastaaPoistatodella kaunista!
VastaaPoistaSuper ihanat kuvat jälleen!
VastaaPoistaHyvää ystävänpäivää!
Kaunista! Nyt lumet ovat taas pudonneet puista tai ne vähätkn kuurat mitä keräsi, ainakin täällä.
VastaaPoistaOi, nin upeat kuvatunnelmat jälleen. Kiitos tästä taianomaisesta hetkestä luonasi.
VastaaPoistaHyvää ystävänpäivää♥
Voi itku, miten mahtavat värit! Talven värisävyt on sitten uskomattoman kauniita!
VastaaPoistaNiin upeat kuvat jälleen ♥
VastaaPoistaLumoavan kauniit kuvat!
VastaaPoistaKauniita kuvia, ja hehku auringon minuun. Terveisin.
VastaaPoista