keskiviikko 7. joulukuuta 2016

Juhlavalaistu Juhannuskallio

Itsenäisyyspäivän aamuna nousen kohti Juhannuskallion lakea. Lunta on maassa noin kolmekymmentä senttiä ja hanki on sen verran tiivistynyt, että liukulumikenkä ei uppoa kovin paljon. Sään suhteen on vähän epävarmuutta. Tunturin juurella pakkasta oli 19 astetta, täällä ylempänä muutama aste vähemmän. Mutta pohjoisesta puhaltaa tuuli noin 10 m/s voimalla, joka tarkoittaa ilmassa noin kolmenkymmenen pakkasasteen vaikutusta. Ei siis ihme, että tuntuu arktiselta. Olen kyllä varustautunut pukemalla runsaasti kerroksia ja päässä on läpällinen karvalakki.


Pohjoisen talvessa kylmyys ja kauneus kulkevat käsi kädessä. Kun pujottelen puiden välistä avonaiselle laelle, ei voi kuin huokailla ympäröivän maiseman kauneutta. Suuret lämpötilan vaihtelut viime päivinä saavat aikaan sumupilveä, joka pakkasaamuna on jäänyt kerrokseksi alaville paikoille. Pilveä muodostuu myös viereisen laskettelurinteen lumetuksesta.

Itsenäisyyspäivän aurinko nousee pilvimerestä.








Kulkuvälineenä minulla on OAC Kar147-liukulumikengät. Aloittaessani nyt kuudennetta liukulumikenkäkautta vaihdoin 125-senttiset hokit kotimaisiin karvapohjiin. Alkuun nämä tuntuvat vähemmän pitäviltä jyrkässä nousussa, mutta hiihto-ominaisuudet ovat paremmat kuin entisissä. Tosin lumi on nyt erityisen liukasta, tiivistyneen hangen päällä on jäähileistä pakkaslunta.


Liu'un välillä alemmas rinteen suojaiselle reunalle, jonne tuuli ei yllä.




Auringon päästyä pilvikerroksen yläpuolelle muodostuu sen ympärille hento kehä. Parhaiten se erottuu pilvikerrosta vasten.




Juhannuskallion laella ei lumi pysy, vaan rosoinen kallio näkyy monin paikoin paljaana.






Itsenäisyyspäivän värit toistuvat lumikuorrutteisessa männyssä ja taivaan sinessä.


Juhlavalaistus on näyttävimmillään kun auringon valo tulee Pyhävaaran yläpuolelta. Joulukuun alkupuolella päivän pituus Rukalla on alle kolme ja puoli tuntia. Tässä on aurinko korkeimmillaan puolenpäivän aikaan.








En jää laelle katsomaan auringonlaskua, vaan hiihtelen alarinteessä kuvaten valon leikkiä puiden oksilla ja hangella.









Itsenäisyyspäivän aurinkonäytös päättyy klo 13:39.



23 kommenttia:

  1. Kyllä on kaunista.

    VastaaPoista
  2. Kaunis esitys. Tällaista tunnelmaa ei mitkään keinovalot saa aikaseksi.

    VastaaPoista
  3. Olipa niin kaunis juhlavalaistus, kyllä juhla tuolla tunturissa valontanssia seuraten aina hienommatkin juhlat voittaa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oudointa oli, että sain seurata tuota valonäytöstä lähes yksin. Vain kaksi lumikenkäilijää piipahti laella. Muuten olin yksin koko auringonkierron.

      Poista
  4. Upeaa! Pohjoisen valo, tykkylumia ja pakkanen, uskomattoman hienot kuvat.

    VastaaPoista
  5. Napakka talvisää on myös sinulla ollut. Komea valaistus myös juhlapäivälle.
    Kyllä näitä kuvia katsellessa huokaus tulee jos toinenkin.
    Lähes yhtä lyhyt on päivää täälläkin ja juuri nuo värit valoisan ajan molemmin puolin ovat sykähdyttäviä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nyt eletään aikaa jolloin valo on värikästä lähes koko kiertonsa ajan, koska se tulee niin matalalta.

      Poista
  6. Niin ihanat kuvat jälleen!
    Kiitos tuhannesti Seija tästä nautinnosta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Marras-joulu-tammikuun aurinkopäivät ovat upeinta pohjoisen talvessa.

      Poista
  7. Vastaukset
    1. Olen käynyt usein tuolla, mutta tuohon maisemaan ei voi kyllästyä.

      Poista
  8. Lumoavan kaunis satumaa kuvissasi.

    VastaaPoista
  9. Yritin keksiä, mistä kuvasta tykkäsin eniten, mutta aina juuri kun olin keksivinäni, tuli vastaan taas toinen toistaan ihanampi maisema. Täytyy nostaa hattua, että olet niin viitseliäs, että rämmit lumessa ja pakkasessa, joskus ihan yötä myöten, tuottaaksesi meillekin iloa.

    VastaaPoista
  10. Kaikki on niin kaunista, etten minä keksi itselleni suosikkikuvaa. Luonto tekee upean valaistuksen - ja voi kuinka siellä on paljon lunta.

    VastaaPoista