Juutuan polku

Juutuan polku on ympärysreitti Inarin kirkonkylältä Juutuajokivartta Jäniskoskelle ja toista rantaa takaisin. Polun esittelyssä aloituspaikaksi mainitaan Saarikoskentie, noin kilometrin päässä luontotalo Siidasta. Mutta jos haluaa nähdä läheltä Juutuanjoen viimeisen kosken, Alakosken, kannattaa lähteä polulle jo ihan saamelaiskultturikeskus Sajoksen takaa, Juutuajoen sillan luota. Polkumerkinnätkin alkavat siitä.

Pyöreistä kivistä on ladottu kulkuväylä ihan jokivarteen, Alakosken kuohujen viereen.

Rannalta ylöspäin nouseva polku muistuttaa kuivunutta puronuomaa, mutta tästä ei pidä säikähtää. Parempaa on luvassa.

Lieneekö vesimäärä näin runsas yleeensä elokuussa. Näyttää kuin joki olisi kevättulvassa. Toisaalta veden runsauden ymmärtää kun katsoo kartalta mistä Juutuan vedet tulevat. Lemmenjoen, Menesjoen ja Vaskojoen vedet ovat parikymmentä kilometriä ylempänä yhdistyneet Paatari-järvessä ja laskevat Juutuajokea Inariin.

Jokitörmältä näkyy koko Alakoski aina Inarintien sillalle saakka.

Saarikoskentien varresta alkaa leveä ja valaistu polkuosuus, jos tuota leveää hiekkatietä nyt poluksi voi sanoa. Polku pidetään avoimena talvellakin aina kahden kilometrin päässä olevalle Jäniskoskelle saakka. Leveyttä uralla pitää sen vuoksi olla, että traktorilinkous onnistuu. 

Polun varrella on tauluja, joissa kerrotaan tarinoita Juutuan menneisyydestä. Taulut on kuvittanut inarilainen taiteilija Merja Aletta Ranttila.

Korkealla harjanteella on Akselin laavu, jonne näkyy ja kuuluu noin puolen kilometrin päässä oleva Jäniskoski.

Jäniskosken riippusilta on valmistunut lokakuussa vuonna 2012. Silta mahdollistaa Juutuanjoen reitin kulkemisen ympärysreittinä joen molemmin puolin.

Sillalta voi ihailla komeasti kuohuvaa Jäniskoskea.

Joen takarannalla on puolikota, josta on myös näkymät koskelle.

Sorastettu osuus jatkuu vielä joen pohjoispuolellakin noin 700 metrin matkan.

Polun varren metsä on kaunista männikkökangasta. Jättiläiskiviäkin löytyy.

Pienen puron ylityksen jälkeen soratie muuttuu tavalliseksi metsätieksi, joka sekin on tasaista ja helppoa kulkea.

Loppumatkalla reitti kulkee vähän matkaa kylätietä pitkin. Viimeisen kilometrin polku kiemurtaa kapeana suon laidalla ja männikkökukkuloilla.

Reittiä voi jatkaa poikkeamalla Jäniskoskelta polkua ylävirtaan Haapakosken päivätuvalle, tai joen toiselta rannalta Laurin laavulle. Myös Otsamotunturin polku lähtee Jäniskosken laavun takaa.