Soudin saareen

Veneretki ei alkanut kovin hyvin. Odottelin puolilta päivin iltaan asti tuulen tyyntymistä ja sadekuurojen loppumista. Illansuussa tuuli lopulta tyyntyi ja sadekin lakkasi. Veneen saaminen vesille tuotti ongelmia. Pohjareikä oli tukkeentunut ja vene puolillaan vettä. Reippaan äyskäröinnin jälkeen sain tavarat veneeseen ja pääsin matkaan, ja kuinka ollakaan, sade alkoi uudelleen juuri silloin. Sadetakki korvilla odottelin rannan tuntumassa luottaen säätiedotuksen ennusteeseen, että kyseessä on saderintaman viimeinen häntä.

Ilta oli jo pitkällä kun lopulta pääsen soutelemaan kohti yöpymissaartani. Matka taittuu hitaasti. Peilityyni järvi ja siihen kuvastuvat pilvet houkuttavat vähän väliä pysähtymään ja kaivamaan kameran esiin.

Selän takaa kuuluu tuttu ääni. Meloessa olisin heti nähnyt ääntelijän, mutta soutajan on kurkoteltava nähdäkseen eteenpäin. Kalasääskihän se siinä. Se on valinnut pesäpaikakseen pienen luodon, jossa pesäpuun vieressä on mukava istumakelo.

Sorsaveden kalliosaaret ovat kauneimmillaan ilta-auringon matalassa valossa pilvien kehystämänä.

Sateen jälkeen ilmassa on hieman usvaa. 

Rantaudun leirisaareeni ja teen risutulet. Itikat ovat virkistyneet kosteasta ja lämpimästä ja yrittävät innokkaasti päästä kiinni. Nuotiosavu karkottaa niitä sen verran, että saan häiriöttä teltan pystytetyksi. 

Pilvet ja usva tuovat lisäefektiä auringonlaskuun.

Värejä riittää taivaalla vielä auringon mentyä horisontin taakse.

Samaan aikaan kun aurinko laskee luoteeseen, nousee vastakkaiselta puolen kaakosta täysikuu. Kesäpäivän seisaus ja täysikuu, kesäyön juhlahetki.

Kuunsilta lumoaa ja vetää puoleensa.

Kesäyötä ei henno tuhlata nukkumalla. Kello on jo yli yhden kun lopulta kömmin telttaan. Puolitoista tuntia myöhemmin herään auringonnousun aikaan, mutta nyt en jaksa nousta sitä katsomaan. Tuuli on virinnyt yhtä aikaa auringonnousun kanssa ja ravistuttaa telttakangasta. On mukavampi kaivautua makuupussiin ja jatkaa unia.

Aamu on lämmin ja aurinkoinen. Keittelen kahvit ja pakkailen tavaroita veneeseen. Kuvassa näkyy telttanikin jos oiken tarkasti katsoo.

Palleroporonjäkälää, variksenmarjaa ja silokalliota, näkymät kaikkiin ilmansuuntiin. Tämä pikkuinen saari on yksi Sorsaveden hienoista saarista, joita kaikkiaan lienee parisataa.

Kotimatkan saan soudella myötätuulessa. Ilmakin on lämmennyt lähelle hellelukemia. Kelpaisi näillä vesillä juhannusta viettää. Kovin hiljaista järvellä nyt on. Koko retken aikana näin yhden uisteluveneen vesillä.