keskiviikko 8. kesäkuuta 2016

Oulangan saniaispuroilla

Oulangan päiväreitit Hiiden hurmos (5km) ja Könkään keino (8 km) vievät kulkijan paitsi Kiutakönkään partaalle, myös reheville niityille ja purojen varsille. Könkään keinoa pääsee aina Merenojan tulipaikalle, jonka lähistöllä Merenoja laskee monena haarana Oulankajokeen.

Kuljin viileänä ja tuulisena päivänä Liikasenvaaran tien varresta Hiidenlampien kautta Merenojalle, josta palasin samaa reittiä, tehden mutkan Kiutakankaan lähellä oleville pienille puroniityille. Toisen niityn yläosasta nousin purouoman viertä takaisin Hiidenlampien luokse polulle. Lämpötila oli 6-7 asteen välillä ja samanverran oli tuulta metriä sekunnissa. Ylhäällä Hiidenlampien luona tuuli tuntui, mutta laskeuduttani alas jokikanjoniin kuului vain tuulenhuminaa puiden latvoissa.


Hiidenlammin rannoilla kukkii nyt suokukka ja hilla. Rotevampivartinen suokukka pysyi paremmin paikoillaan tuulessa kuvanoton ajan.


Suopursutkin aloittelevat kukintaa. Nupussa on suopursulle harvinaista punaisuutta.


Tätä kelopuuta moni on käynyt halaamassa tai silittämässä. Kelo on parinkymmenen metrin päässä reitiltä, mutta sen juurelle vie hyvin tallattu polku.


Könkään keinon ja Hiiden hurmoksen polut on paikoitellen kestävöitetty soralla.


Hiiden hurmoksen polulta eroava Merenojalle johtava polku ei kestävöitystä kaipaa, koska jalan alla on tasainen hiekkakangas.


Varoitus vaarallisesta laskusta on tarkoitettu talviretkeilijöille. Kevättalvella auki pidettävä Oulangan erämaareitti kulkee tätä kapeaa ja jyrkkää kurussa laskeutuvaa reittiä Oulankajokivarteen.


Samaan kuruun laskeutuu myös Karhunkierroksen polku.


Alhaalla odottaa ihan toisenlainen maailma. Karu männikkökangas muuttuu vehreäksi paratiisiksi. Merenoja laskee Oulankajokeen monena erillisenä haarana. Paikoin purouomien välissä on vain noin parinkymmenen metrin levyinen kannas. Puron kohina kuuluu korviin molemmilta puolin kuin stereona.


Purouomia reunustavat kotkansiipisaniaiset, pohjanviinimarjat ja tuomet.


Merenojan suistossa on pieni niitty, jota on vuosittain huollettu niittämällä. Kullerot aloittelevat kukintaa.


Oulankajoki houkuttelee melontaan. Olisipa mukava istua kajakissa ja antaa virran viedä.


Merenojan niitty


Merenojan tulipaikka on ihan jokitörmässä. Nuotiopaikalta on hyvät näkymät joelle.


Jokisuiston vihreyttä




Viimevuotinen imarteen lehti on liimautunut pahkaan kiinni. Luonnon taidetta.


Pohjoisen konnanmarja on punakonnanmarja. Etelä- ja Itä-Suomessa se on yleisimmin mustakonnanmarja.


Palaan Merenojalta Könkään keinon reittiä, mutta jatkan polkujen risteyksestä vähän matkaa Hiiden hurmoksen polkua Kiutakankaan pienille puroniityille. Suuremman niityn laidalla on vanha lato ja sen vieressä pöytä ja penkit.


Toisen niityn reunoilla kukkivat ja tuoksuvat tuomet.


Lähden nousemaan purouoman viertä niityn etelänurkasta. Puron vesi tulee yläpuolella olevasta Alimmaisesta Hiidenlammesta. Kotkansiipisaniaiset peittävät kurun pohjan, mutta vierellä on kuivaa mäntymetsää.




Hiidenlammen hetteikössä ensimmäiset raatteet availevat kukintojaan. Hyllyvässä sammalikossa sen lähelle ei pääse, joten kuva on poimittu zoomobjektiivilla.


Tuuli on tyyntynyt sen verran, että retken lopuksi saan yhden onnistuneen kuvan hillankukkakaksosista.

14 kommenttia:

  1. Onpa kauniin vaaleanpunainen tuo suokukka!
    Hieno kuvasarja jälleen pohjoisen luonnosta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Suokukka on juuri auenneena punaisempi. Vaalenee sitten myöhemmin.

      Poista
  2. Kyllä Suomesta löytyy kauniita paikkoja. Melominen tuli minullekin heti mielee, olisi oiva paikka siihen(kin).
    Hienot kuvat!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oulanka on ehtymätön aarreaitta. Sieltä löytyy aina kiinnostavia kohteita.

      Poista
  3. Vastaukset
    1. Suosittelen käymään. Hyvät polut ja kauniit maisemat.

      Poista
  4. Ei kestä katsoa näitä kuvia ;) Alkaa kaivat taas noita Lapin polkuja ja maisemia. Eikä itsellä tietoakaan sinne pääsystä ainakaan ennen ensi kesää.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Siellä ne odottavat. Onneksi meillä on kansallispuistoja. Ei tarvitse pelätä, että metsä kaadetaan.

      Poista
  5. Vastaukset
    1. Kävin ensimmäistä kertaa Merenojalla kevätaikaan. Vihreys yllätti.

      Poista
  6. Upeita kuvia ja maisemia jälleen! Minusta tuo raatteen kukka on niin kaunis ja herkkä! Sinulla on kuvaamisen taito hyppysissä, hienosti ole saanut noiden purokuvien veden samettisen pehmeäksi!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Raatteen kukka on niitä kauneimpia luonnonkukkia. Harvat vaan se näkevät kun sen kasvupaikka on niin märkä. Kiitos Marjukka.

      Poista