Kotkakojulla

Pikkubussi tutisee ja kiemurtaa syvissä urissa Jäkälämutkan tiellä, mutta pysyy tiellä nelivedon ja kuljettajan taidon ansiosta. Seitsemän kilometrin off road-ajon jälkeen auto jää tien varteen ja jatkamme moottorikelkalla ylös vaaran laelle. Olen menossa toista kertaa kotkakojulle. Kävin täällä viime talvena, mutta silloin kotkat eivät suostuneet näyttäytymään.

Kiutakönkään mittausasema ilmoittaa lumen syvyydeksi 30 cm, mutta täällä rajan pinnassa, vaaran laella, lunta on polveen saakka.

Asetumme kojuihin odottelemaan kotkaa. Kuten suurissa spektaakkeleissa, on täälläkin lämmittelyesiintyjät. Kuukkelit, oravat, lapintiaiset, käpytikat ja närhet huolehtivat katselijoiden viihdyttämisestä ennen päänäytöksen alkua

Olemme odotelleet yli kaksi tuntia, kun yht'äkkiä aukion yllä lehahtaa suuri tumma lintu. Se istahtaa hetkeksi lähellä olevan männyn latvukseen, mutta lennähtää kohta kauemmas toisen männyn latvaan. Kotka on laskeutunut.

Kotka asettuu männyn latvaan katse kohti Oulanganvaaraa. Yli kaksi tuntia se istuu samassa asennossa selkä katsojiin päin. Pää kääntyy vain silloin tällöin puolelta toiselle.

Kahden tunnin istunnon jälkeen kotka lentää pois, mutta palaa vajaan tunnin jälkeen vielä takaisin. Sama kuvio toistuu; ensin hetki läheisen puun latvassa, sitten lento kauempana olevan puun latvaan ja taas se istuu selkä kuvauskojun suuntaan kääntyneenä.

Puolen tunnin jälkeen kotka pyörähtää aukion yläpuolella, laskeutuu hetkeksi maassa olevan haaskan luo, mutta lentää kohta kauemmas rinteen alle. Näytös on päättynyt.

Taustaa: Viime tammikuussa sain Oulanka Symposiumin kuvakilpailussa kaksi lahjakorttia Kuusamon Lintumatkailu Oy:n kojulle. Se sattui sopivasti, koska olin toivonut pääseväni näkemään lähempää maa- tai merikotkia. Nyt tuo toiveni toteutui.