Konttaisjärven jäät ja kuukkelit

Hyytävä tuuli pyyhkii pitkin Valtavaaran rinnettä ja nostaa laineita Konttaisjärvelle.

Virkkulantien varrelta, Konttaisjärven ja Purnujärven väliseltä kannakselta, näkee hyvin Konttaisen vaaran rinteelle. Nyt Konttaisen laki on pilven peitossa.

Rantaan loiskuva vesi jäätyy muutaman asteen pakkasessa puiden oksiin ja varpuihin.

Rannan jääkoristeita on hankala kuvata. Päivä ei tunnu valkenevan ollenkaan paksun pilvikerroksen alla. Isoa ISOa tarvitaan, että valotusajan saa kohtuullisen lyhyeksi. Tuuli saa silmät vuotamaan vettä, joten tarkennuskaan ei tahdo onnistua.

Rantapenkan puolukanvarvut ovat monen sentin paksuisen jääkuoren alla.

 

Ylempänä Konttaisen rinteellä tulee myös, mutta ei ihan niin paljon kuin rannalla. Oksalla istuvan kuukkelin höyhenpeite pörhistyy tuulessa.

Konttaisen kuukkelit ovat rohkeita. Kun saan leivänmuru-pähkinäpussin taskusta, on kuukkeli jo tulossa kohti. Se lentää kädelle poimimaan murut nokkaansa. Toinen kuukkeli on vähän arempi. Se tulee hakemaan vasta lumipenkan päälle ripottelemani murut.

Kun kuukkelit ovat saaneet kerättyä kasan muruja nokkaansa, ne lentävät kuusikon suojaan syömään. Ja sitten taas ilmestyvät näkyviin oksalle tarkkailemaan tuleeko lisää ruokaa.

Lentokuvaus ei suju edelleenkään. Tässä sentään pää on suhteellisen terävä.