Kitkajoella ja joen rannalla

Vaikka kesä oli myöhässä, niin syksy näyttää tulevan ihan aikataulussa. Viime viikon loppupuolen syysmyrsky rankkasateineen riipi jo monet puut paljaiksi ja edellisen viikon aurinkosääkin muuttui pilviseksi. Huomasin, että nyt on viimeinen tilaisuus lähteä lauttaretkelle Kitkajoelle jos sen rannat haluaa nähdä vielä vähänkään ruskaväreissä.

Sain yksikköpaikan kolmen lautan laivueeseen reitille Käylästä Juumaan. Reilun neljäntoista kilometrin matkalla on kaksi kolmasosaa järveä ja suvantoa, loput koskien ja nivojen ketjua. Lautat kulkevat tasaisen veden osuudet moottorin voimin, vain koskiosuudet melotaan.

Aina ennen virtaavaan veteen menoa valmistaudutaan opettelemalla koskessa melonnan perusliikkeet ja-ohjeet.

Matka alkaa hujauttamalla Käylänkoskea alas. Helppo ykkösluokan koski vie suurimman jännityksen pois ja seuraavan neljän kilometrin matkan voi keskittyä katselemaan joen rannan maisemia lautan kulkiessa moottorin voimin.

Suojaiselta rantatöyräältä löytyy vielä keltaisena hehkuvaa koivua ja punaisena loistavaa pihlajaa.

Ylimääräinen ohjelmanumero ennen koskiosuuksia; hanhiparven ylilento.

Moottori ylös ennen koskia, melat käteen ja kohti kuohuja.

Ensimmäisenä on Vähän-Käylän koski, sen jälkeen muutama niva ja sitten Vääräkoski. Peurakoski on jo kakkosluokkaa. Siinä ajetaan kohti kalliopahtaa, mutta viime hetkellä lautta käännetään poispäin kalliosta, vain vähän kiveä hipoen. Saarikoski on myös kakkosluokan koski, joka alkaa puolentoista metrin korkuisella könkäällä. Pienen suvantovaiheen jälkeen on vuorossa Kitkajoen yläosan ainoa kolmosluokan koski, Harjakoski. Kamera on ollut tiiviisti pakattuna kuivapussiin koskenlaskujen aikana. Kuvat on otettu kun lauttamme on jo kosken alapuolisessa suvannossa ja jälkeemme tulevat kaksi lauttaa ovat kosken viimeisissä kuohuissa.

Vielä on yksi koski jäljellä, eli pieni Kelhänkoski. Sen jälkeen on edessä kuuden kilometrin matka moottorin kuljettamana Yli-Juumajärven ja Ala-Juumajärven yli. Ala-Juumajärvellä näemme ensimmäisen auringonpilkahduksen matkan aikana, tosin vain hetken tummien pilvien raosta.

Matka päättyy Retkeilykeskus Basecamp Oulangan rantaan. On aika kiittää Basecamp-tiimin kippareita koskiseikkailusta.

Pari päivää koskiretken jälkeen olimme käymässä vieraidemme kanssa Myllykoskella. Osuimme sattumalta paikalle juuri kun Basecampin koskilautat laskivat Myllykosken.

Pikkuneiti 4 v ei yhtään jännittänyt Myllykosken riippusillan yli kulkemista. Ehkäpä parin vuoden päästä saan hänet seuraksi lauttaretkelle.

Viime hetken väriloistoa Myllykoskella.