kulkijoita Pyhän jyssäyksen talvireitillä |
Hyvät lumikenkäilykelit houkuttelevat myös omille reiteille. Lumikenkä painuu tiivistyneen hangen pinnalla vain muutamia senttejä. Nyt voi kulkea vapaasti minne vain, hanki kantaa.
Tuulisena päivänä lähden liukulumikengillä Valtavaaran itärinteelle. Metsän keskellä, jyrkän rinteen suojatessa etelästä puhaltavalta tuulelta, on ilo nousta rinnettä ylös, varsinkin kun aurinko lämmittää.
Vaikka suurin osa tykkylumesta on jo pudonnut, on rinteen varjoisalla puolella vielä joitakin lumiveistoksia, kuten tämä luonnonmuovaama lumiukko.
Pysähdyn vähän väliä ihailemaan kuusten koristeellisia naavaoksia.
Taidetta luonnosta.
Suolampi on korkealla vaaranhuippujen välissä. Se on 65 metriä korkeammalla kuin lähtöpaikkani, Konttaisen parkkipaikka.
Laavun katto erottuu juuri ja juuri lumen keskeltä. Laavulla ei ole ollut kävijöitä vähään aikaan. Viimeiset kulkijat ovat jänikset ja ilmeisesti kettu, koska jalanjälkien lisäksi hangelle on piirtynyt hännän hipaisuja.
Tuuli on kääntynyt niin, että se osuu suoraan laavun edustalle. Laavussa istuen olen tuulensuojassa, mutta tulisijaan tulee. Tarvitaan kunnon tervaskiehinen, että saan tulet syttymään.
Laavun edustalla koivun latva on jäänyt kiinni kinokseen, vaikka lumi onkin jo karissut oksilta ja rungolta.
Katkenneita latvuksia on paljon ja monet puut ovat edelleen maassa jään ja lumen taivuttamina.
Vaarajonon huipulta näkee lännen suunnalta Konttaisjärven ja Purnujärven, pohjoisessa Konttaisen rinteen ja kauempana koillisessa näkyy Porontimajärvi. Kukkulalla on tuoreita lumikengän jälkiä. Olisivatko toissapäivänä Ristikallion polulla kohtaamani Karhunkierroksen kulkijat jo ehtineet tänne saakka.
Konttaisjärvi ja Purnujärvi, kaukana Kitkajärvi |
Konttaisjärvi ja Purnujärvi |
Konttainen |
Porontimajärvi ja kaukana Venäjän tuntureita |
Edessä on retken hauskin ja helpoin osuus; liukuminen puiden välissä puikkelehtien Konttaisen parkkipaikalle.
Minulla heräsi taas into päästä jonakin päivänä kokeilemaan lumikenkäilyä.
VastaaPoistaKannattaa testata. Lumikengillä pääsee paikkoihin joihin suksilla ei pääse.
PoistaKoillismaan talvikelit olivat viikolla täydelliset. Olen täysin samaa mieltä.Tosin tuuli ajoittain oli navakkaa.
VastaaPoistaMinä myös tein useampia lumikenkäkävelyjä lähimaastossa. Kiertelin tuttuja paikkojani. Hankikanto ei ole vieläkään sellainen, kuin hartaasti odotan, ehkä se tulee vasta huhtikuulla. Tosin lumikengillä ja suksilla on hyvä liikkua. Mittasin lumen paksuuttaa useissa kohdin ja sain 120-130 senttiä.
Kuusamon maisemat ovat astetta pari jylhemmät, mitä omani. Kuvasaldosi jälleen hyvin edustava.
Tuulta on ollut aika reippasti viime päivinä. Mutta metsän suojassa se ei niin haittaa. Jalankulkijaa ei hanki täälläkään kestä, mutta lumikengillä kantavuus on hyvä.
PoistaNuita lumen taivuttamia puita näkee paljon, mitkä ovat juurikin juuttuneet latvuksistaan lumihankeen. Jännät pelit, mietin vaan että muistuttavat melkeinpä minisuksia, pidemmät vain ja sitten mietin että mikä osuus noissa olikaan se lumikenkä?? Miten noilla pääsee ylöspäin, muuten kuin tamppaamalla kuten tavallisilla suksilla ja sitten vielä pystyy laskemaan alas, kun lumikengissähän on piikit pohjissa..
VastaaPoistaLiukulumikengät tai lumikenkäsukset, miten vaan. Nämä Altai Skis Hokit ovat suksen ja lumikengän välimaastossa. Niiden pohjassa on nousukarva. Tarraavat hyvin kiinni lumeen jyrkässäkin rinteessä, mutta liukuvat alamäessä.
PoistaTunelmapalat ovat loistavia.
VastaaPoistaitselläkin on suunnitelmissa lähteä joku pv lumikenkäilemään :) hyviä kuvia!
VastaaPoista