tiistai 5. maaliskuuta 2013

Aavistus kevättä

Vaikka otsikko lupaakin kevättä, niin aamu ei tuntunut yhtään keväiseltä. Koskella oli kylmä. Tavallisesti pärjään fleecehanskoilla, joita käytän siksi että voin hanskakädessä käytellä kameraa. Mutta nyt paleli sormia. Lisäksi viima puhalteli niin, että sai silmät vuotamaan vettä, joka jäätyi silmälaseihin peittäen näkyvyyden.  Mökillä lämpömittari oli näyttänyt kahtakymmentä pakkasastetta, mutta myöhemmin selvisi, että kosken rannalla olikin ollut kaksikymmentäkahdeksan astetta. Kun siihen lisätään viiltävä viima, niin eipä ihme jos paleli.
Mutta maaliskuun aurinko tekee ihmeitä. Iltapäivällä pakkanen oli lauhtunut kymmeneen asteeseen. Aurinko lämmittää jo. Joella, kosken jäälauttojen välissä, virtailivat vedet valon kultaamina. Ja koskikarat sukeltelivat ja lentelivät jään reunalla.





















9 kommenttia:

  1. Kyllä se vaan kannattaa nousta aamulla ajoissa kuvaamaan, upeaa jälkeä taas.

    VastaaPoista
  2. Ihania kuvia! Luonnon rauha henkii niistä täydellisenä.

    VastaaPoista
  3. Ihan mielettömän ihanat kuvat, kun usva nousee kauniisti maasta.

    VastaaPoista
  4. Oi Seitä näitä sun kauniita kuvia, niitä ihastelisi vaikka päivän ja vielä yönkin perään. Uskomattoman kaunista, taitaa olla vielä aika raikasta siellä:)

    VastaaPoista
  5. Upeita kuvia, kuten ounastelinkin. Mitä mahdat saada kuvatuksi kevään todella saapuessa, kun sen aavistuksestakin tallensit tällaiset.
    Päivänjatkoja.

    VastaaPoista
  6. Talvinen jokimaisema on kauneimmillaan kovalla pakkasella, kun virtaava vesi muodostaa kuuraa rantapuiden oksille ja matalalta tuleva valo värjää usvan. Tästä eteenpäin vain aurinko alkaa nousta niin aikaisin, että se lisää haastetta aamun kuvaajalle. Aamuvirkkukaan ei jaksa herätä riittävän ajoissa.

    VastaaPoista
  7. Arinkoisissa kuvissa ihana lämpö, vaikka totuus toista.
    Utu pensselöi suloisesti kuvat.
    Ihania kuvia jälleen.

    VastaaPoista
  8. Satumaisia nuo yläkuvat, hieno valo ja värit.

    Jännää, että paukkupakkasillakin osa koskipaikoista pysyy sulana. Koskikaralle se on onni, että riittää evästä veijarille.

    VastaaPoista