Tunturikasveja Rukalla

Päivän värit ovat ruskea ja harmaa. Paksu pilvikerros on asettunut Rukan ylle ja näkyvyyttä on noin 50 metriä. Rinteiden varjopaikoilla on vielä pieniä lumilaikkuja. Maisema ei näytä siltä, että siellä kasvaisi uutta elämää.

Mutta niin vain ruskean riekonmarjamättäikön keskeltä löytyy pieniä valkoisia kukkia ja vähän vihreitä uusia lehtiäkin. Punahuuliset riekonmarjan kukat muistuttavat sianpuolukan kukkia. Molemmissa on punareunainen ruukkumainen kukinto. On ihmeellistä, että riekonmarja ehtii kukkaan heti lumien sulamisen jälkeen.

Edellisen vuoden kuivuneita riekonmarjanlehtiä ja niiden keskeltä nousevat elinvoimaisena uudet vihreät lehdet ja kukat.

Luulin ensin kukkavarreksi, mutta tässä on riekonmarjan avautuva lehtiruusuke.

Kosteana aamuna sammaleetkin pisaroivat

Huomio kiinnittyy variksenmarjakasvuston keskeltä kohoavaan punaiseen kartiomaiseen möykkyyn. Olisiko kyseessä variksenmarjan kasvuhäiriö, kaunis joka tapauksessa.

Variksenmarjan kukinta Rukan rinteillä on vasta alkamassa. Pienet punaiset nuput erottuvat kun tarkkaan katsoo.

Kurjenkanervan nuput erottuvat paremmin. Kurjenkanervan lehdet muistuttavat variksenmarjan lehtiä mutta ovat vähän suurempia. Ja kukasta viimeistään tunnistaa levinnäisyysalueensa eteläreunalla kasvavan kurjenkanervan. Avautuessaan kukat kääntyvät nuokkuviksi ja niiden väri muuttuu vaaleammaksi.

Sielikköä kasvaa myös pieninä laikkuina Rukan rinteellä. Kurjenkanervan tavoin sekin on kasvualueensa etelälaidalla. Usein tähän aikaan kesästä sielikkö on jo kukassa ainakin etelärinteillä, mutta nyt löytyy vain pieniä nuppineulanpään kokoisia punaisia nuppuja.