Matkailukeskus Järvisydän on sitten viime näkemän kasvanut leveyttä, pituutta ja korkeutta. Parhaillan se laajenee myös maan sisään kun uusi, rantakallioon louhittu järvikylpylä on valmistumassa.
Järvisydämen välinevuokraamosta ostamme reittiliput (per 8 euroa) ja vuokraamme toisen potkukelkan (8,5 euroa) ja lähdemme potkuttelemaan tasaiseksi höylätyllä jäätiellä.
Ensimmäinen aurinkopäivä pariin viikkoon ilahduttaa.
Porosalmen maastot ovat mäkisiä ja kallioisia. Kallioiden uumenista löytyy luolia joita on Porosalmen alueella toistakymmentä. Kaksi niistä on Pirunkirkkovuorella. Lunta on nyt kovin vähän Haukiveden rannoilla. Pirunkirkkovuoren kalliotkin ovat melkein paljaina.
Varjon puolen kalliopinnoilla loistaa keltaisena varjorikkijäkälä.
Kaarnetsaari on uusi taukokohde luistelureitin varrella. Seurakunnan omistama Kaarnetsaari rakennuksineen on vuokrattuna matkailukeskus Järvisydämen käyttöön. Paikka on ollut aiemmin seurakunnan leirikeskus. Suojaiseen poukamaan paistaa suoraan aurinko, ja mikä parasta, ranta on suojassa voimakkaasti puhaltavalta luoteistuulelta. Viritämme nuotion kaivamme eväät esiin. Viikonloppuisin Kaarnetsaaressa toimii lettukahvila.
Siitä onkin aikaa kun viimeksi on saanut paistaa makkaraa auringon valaistessa.
Kukkulalla metsän keskellä on pieni kappeli.
Muitakin taukoilijoita pysähtyy saaren rannassa. Puheesta päättelen heidän olevan hollantilaisia.
Matka jatkuu kohti selkävesiä ja Pikku-Lapin saarta. Avonaisella selällä tuuli pääsee puhaltamaan. Kovassa myötätuuleessa matka yli selän hujahtaisi hetkessä, mutta paluumatka olisikin sitten puskemista vastatuuleen. Me käännymme takaisin Pikku-Lapissa ja jatkamme retkeä kiertämällä Porosalmen Hietalammen kautta.
Edellisen yön myrkytuuli on katkaissun puun ihan Pikku-Lapin nuotiopaikan vierestä.
Matka jatkuu Hietalahteen. Porosalmen ja Peonsaaren välinen salmi on tuulelta suojassa.
Mahtavan Sikovuoren jyrkänteellä on myös varjorikkijäkälää.
Reitti ei jatku ihan Hietalahden pohjukkaan, vaan puolivälissä lahtea käännytään vasemmalle kohti Hietalahden ja Hietalammen välistä kannasta. Luistelijoita varten on molemmille rannoille tuotu penkit helpottamaan luistinten irrottamista ja jalkaan laittoa.
Hietalammen Verkkoluodon rantaan osuu vielä auringon viimeiset säteet ennen kuin se painuu metsän taakse.
Hietalammen ylitettyä on vielä toinen parinsadan metrin levyinen kannas ja siitä noin puolentoista kilometrin pyörähdys Ahvenniemen ympräri takaisin lähtöpaikalle Järvisydämen rantaan. Potkuttelumatkaa kertyi noin 15 kilomeriä.
kuulostaa ja näyttää todella kivalle! Enpä ole tiennyt, että tuollainen luistelureitti on olemassa.
VastaaPoistaJärvisydän-Linnansaari-Oravi-luistelureitti on ollut joka talvi vuosien ajan.
PoistaPotkukelkkailu kuulostaa mukavalta tavalta tehdä pitempikin reissu.
VastaaPoistaJa makkarat, nam.
Potkukelkkailu höylätyllä jäällä on helppoa ja hauskaa.
PoistaKaunis reitti potkutella. Minkälaista tuollaisella kiiturilla on potkutella? Vanhanaikaisella potkurilla on niin mahdottoman rankkaa potkia.
VastaaPoistaKicspark-potkukelkka on vähän ketterämpi ja kevyempi kuin perinteinen mummopotkuri.
PoistaKyllä kelpaa noissa maisemissa potkutella! Upea luonto ja kauniin sään hienot tunnelmakuvat!
VastaaPoistaLinnansaaren maisemissa on kaunista.
PoistaVai on potkukelkat nykyään tuon näköisiä. Hienoissa maisemissa reitti kulkee.
VastaaPoistaKickspark-kelkkoja on ollut jo kauan. Ostin oman kelkkani yhdeksän vuotta sitten.
PoistaHienot maisemat . Tuo Järvisydän on kiva paikka. Syksyllä käytiin siellä.
VastaaPoistaJärvisydän on hieno paikka. Hyvää ruokaa ja viihtyisät tilat.
Poistaupea potkukelkkasafari. Ja upeat on maisematkin.
VastaaPoistaKulkemamme reitti kulki osittain Linnansaaren kansallispuiston maisemissa.
Poista