Kaskisavuja Kaavilla

Telkkämäen perinnetilalla Kaavilla poltetaan kaski joka kevät toukokuun lopussa tai kesäkuun alussa. Kaskeaminen on vanha jo 1400-luvulta peräisin oleva viljelymuoto. Polttamalla maan pintakerros saadaan maaperän ravinteet käyttöön. Kaskenpolttoperinne on Metsähalliuksen omistamalla tilalla aloitettu uudelleen vuonna 1993, vain parina vuonna kaskenpoltto ei ole onnistunut sääolojen vuoksi. Nyt oli hyvä kaskenpolttokeli.

Puut on kaadettu kuivumaan jo edellisenä kesänä.

Maitokärryssä on lähdevettä ja lötöt.

Lötöt ovat vähän kuin tuohivirsut, mutta sillä erotuksella, että niissä on vain pohja joka sidotaan jalkaan. Eristävä tuohipohja suojaa kaskenpolttajan jalkoja kuumalta tuhkalta. Lötöistä tuli mieleen vanha sanonta: lähti löttötuoheen. Alunperin sanonnalla on tarkoitettu lähteä kiskomaan koivusta tuohta löttöjen tekoa varten, mutta sanonnan merkitys on muuntunut ja tarkoittaa myös lähteä karkuun tai paeta.

Kaskenpolttaja menossa sytyttämään kaskea.

Kaski sytytetään palamaan yhdeltä reunalta koko leveydeltään.

Yleisöä on tullut seuraamaan kaskenpolttoa. Kuvassa radiotoimittaja äänittämässä kuuntelijoille tulen rätinää.

Kaskenpoltto on kuumaa ja savuista työtä. Tuuli pyörittää savua silmiin.

Lämpöväreily tekee kuvasta maalauksenoloisen.

Kaskenpolttajan eväsreppu.

Palavia puita siirretään seipäillä eteenpäin palamattomaan kohtaan. Sitä sanotaan kasken viertämiseksi.

Palo etenee melko hitaasti. Puolenpäivän aikaan sytytetty kaski palaa iltaan saakka.

Telkkämäen perinnetilan pihapiiriin ja ympäristöön voi tutustua ympäri vuoden. Kesäaikaan Telkkämäessä on kotieläimiä; lampaita, lehmiä ja hevosia. Nyt aitaukset olivat vielä tyhjillään. Eläimet tuodaan Telkkämäkeen lähipäivinä. Telkkämäessä on myös opas paikalla kesäkuukausina.

ulkoa ja sisältä

Linkki: Luontoon.fi/Telkkämäki