Aamuja järvellä

Aikaiset aamut järvellä ovat kuin matkoja menneeseen kesään. Vesi on vielä suhteellisen lämmintä. Ainakin se tuntuu siltä, koska aamuilma on viileämpää kuin vesi. Rantapuiden ruskaväritkin piiloutuvat usvaan ja autereeseen, joten syksy ei muistuta olemassaolostaan millään lailla. Aurinko viivyttelee aina vaan pidempään taivaanrannan takana. Ei tarvita enää aikaisia herätyksiä järvelle ehtiäkseen. 

Miten erilaisia aamut ovatkaan. Sumu on oikullinen maiseman muuttaja. Matkalla rantaan ajoin vahvassa sumussa. Näkyvyyttä oli vain muutamia metrejä. Kun tulin rantaan, oli sumua vain rippeet lahden pohjukassa ja järvellä oli selkeää.  Oli jännittävää katsella kajakista outoja näkymiä. Toisaalla tyyni järvenselkä ja auringonnousu, toisella puolen paksu sumukerros, joka oli piilottanut kokonaisen kaupungin.

kaupunki luodon takana sumun peittämänä

Seuraavana aamuna sumua ei ollut. Tuuli reippaasti ja pilvet vyöryivät taivaalla.  Sen verran rakoa pilvien välissä kuitenkin oli, että aurinko pääsi pilkistämään sieltä täältä ja värjäämään pilviä. Muutaman minuutin aikana pilvikerroksen värit muuttuivat keltaisesta, punaisiksi ja sitten oranssiksi. Ja lopuksi tuli ihan harmaata, kun paksu pilvikerros peitti taivaan kokonaan.