Talvikauden lopetusretki Korouomaan

Pohjoisessa talvi jatkuu, lumikerros on paksu ja uuttakin lunta satoi, mutta minun oli aika laittaa sukset ja liukulumikengät varastoon. Viimeinen talviretki näillä lumilla suuntautui Korouoman jääputoukselle.

Tähän aikaan vuodesta retki Korouomalle on suunniteltava kelirikkoa vältellen. Saukkovaaralle vievä sivutie pehmenee auringon lämmittäessä, joten matkaan on lähdettävä yöpakkasen jälkeen mahdollisimman aikaisin aamulla. Niinpä olimme jo ennen kahdeksaa uoman pohjalla Ruskeavirran jääputouksen äärellä.

Aurinko on jo pehmittänyt jään pintaa niin että se on muuttunut valkoiseksi. Ruskeavirta on nyt valkoinen.

Aikaisin aamulla auringon valo osuu suoraan jääputoukseen. Jo kahdeksan jälkeen putouksen syvin kohta alkaa jäädä varjoon.

Keskitalvella putouksen juurelle uskaltaa mennä varovaisuutta noudattaen, mutta nyt se olisi liian vaarallista. Putouksesta saattaa irrota jäälohkareita, jotka tulevat vauhdilla alas jyrkkää rinnettä. Toinenkin vaaranpaikka on putouksen alla. Jään ja lumen alla virtaava vesi ohentaa alta päin hankea, joten putouksen alla kulkija voi pudota hangen läpi alla olevaan kivilouhukkoon. Siksi alueelle meno on kielletty.

Nyt ei ollut mahdollisuutta lähteä kiertämään viiden kilometrin mittaista Koronjää-reittiä, koska oli ehdittävä pois ennen kuin tie alkaa pehmentyä. Teimme tulet Kanjonilaavulla ja evästeltyä lähdimme kiireesti nousemaan takaisin Saukkovaaran parkkipaikalle.

Opaste- ja sisäänkäyntirakennus on uusittu ja sen paikka on siirtynyt vähän alemmas. 

Viime kesänä tässä rakennuksessa aloitti Korokahvila.