Telkkämäen perinnetila

Telkkämäen perinnetila Kaavilla on palanen mennyttä aikaa. Metsähallituksen omistama ja ylläpitämä tila esittelee 1900-luvun alun asumista sekä viljely- ja työtapoja.  Kaskiviljely on elättänyt savolaisia 1400-luvulta 1800-luvun loppupuolelle. Kaskiviljelyperinne on nähtävänä ja koettavana nykyisinkin Telkkämäellä. Kaskea on poltettu perinteisin menetelmin vuodesta 1993. Tänä kesänä on kaadettu taas uusi kaskialue ensi keväänä poltettavaksi.

Tutustuimme Telkkämäkeen päivänä jolloin talon pihapiirissä ja ympäristössä oli monenlaista toimintaa. Päästiin katsomaan rukiin ahtaamista riiheen ja aidan seiväsriukujen polttamista. Lammastalli oli myös rakenteilla laitumen reunalle.

Parkkipaikalta pihapiiriin kulkevalla polulla voi jo ihailla kädentaitajien työtä. Piste- eli riukuaita on kaavilaista mallia.

Saunan pärekatto hohtelee uutuuttaan. Tänä kesänä uuden katon ovat saaneet myös riihi, navetta ja kaksi aittaa.

Laitumet on aidattu pisteaidalla. Kesäisin täällä laiduntavat hevoset ja lampaat. Lehmiäkin on ollut aiempina vuosina, mutta ei tänä kesänä. Nyt kesän ollessa lopuillaan laitumella olivat enää lampaat.

Telkkämäen päärakennus. Hevoset ovat pitäneet nurmikon lyhyenä.

Tunnelmaa tuvassa. Valokuvat seinällä kuuluvat Kasken kierto-valokuvanäyttelyyn, kuvaaja Sanna Saastamoinen-Barrois.

Aitassa on mm. viljan jauhamiseen käytetyt kivet. Käsikivillä jauhaminen on ollut raskasta, mutta naiset sitä työtä ovat kuitenkin tehneet. Maitotonkat ovat olleet käytössä tänäkin kesänä veden kuljettamiseen lähteestä.

Lampaat hakevat kontaktia kävijöihin. Tässä halutaan rapsutuksia.

Navetan päädyssä on kanahäkki jossa asustelevat tyrnäväläissukuiset maatiaiskanat.

Kaskipelto on tuottanut ruissadon. Kuhilaat ovat olleet sateensuojassa kuusen juurella. Seuraavaksi lyhteet siirretään riiheen kuivumaan.

Rukiinleikkaajien tuohilipit.

 Ruislyhteet ahdetaan riihen parsille kuivumaan ja odottamaan puintia.

Riihen uuni on sisäänlämpiävä.

Muitakin savuja nousi riihen nurkalta. Riihen vierellä oli kaksi suurta nuotiota joissa riukuaidan seipäiden kärkiä poltettiin. Hiiltynyt puu kestää maassa pitempään lahoamatta.

Kosteista puista levisi paljon savua.

Kesäisin Telkkämäessä on paikalla opas. Alueella on kaksi luontopolkua, Laidunkierto 0,9 km ja Rietulan kierto 1,9 km.

Lisätietoa Telkkämäestä: Luontoon.fi