Oli kirpeä pakkasaamu marraskuun lopulla. Olimme kauppareissulla Kuusamon keskustassa kun huomasin taivaanrannalla punaisen hehkun. Aurinko oli nousemassa Torankijärven takaa. Mikäpä sen parempi ympäristö katsella aamun valkenemista kuin Kuusamon kotiseutumuseon tunnelmallinen pihapiiri. Taivalla oli runsaasti pilviä, mutta pilvikerros oli sen verran ohut että aurinko heijasteli pilvien takaa ja sen matalalta tulevat säteet värjäsivät pilvikerrosta vahvoin värein. Vastakohtana värikkäälle taivaalle oli maisemaa kuorruttava ohut lumiverhoilu.
uusi venevaja |
Museon pihapiirissä kävely on kuin aikamatka menneeseen |
Olen aina ihaillut kotiseutumuseossa käydessäni näitä rattaita. Nyt satttui sopiva valaistus niiden kuvaamiseen kun taivaan punerrus heijasteli hirsiseinään.
Miten uskomattoman kaunis valo, joka värjää maiseman. Kuvasi ovat kuin maalauksia, kauniita, tunnelmaltaan kuin pysähtyneitä ja hyvin vaikuttavia...:)
VastaaPoistaKiitos. Pohjoisen kaamosvalo se maalaa kuviin kauniit värit.
PoistaIhanat värit ja tunnelmat jälleen kuvissasi. Taattua Seita laatua:) Haluaisin myös joskus päästä/ehtiä ikuistamaan Kuusamon kaamosta.. ehkä vielä joskus onnistun saamaan vapaata sopivaan aikaan :) Ihanaa että pääsen kuviesi kautta kumminkin ihailemaan tunnelmia. Kiitos siitä
VastaaPoistaPohjoisen valossa taitaa olla niin että vähemmän on enemmän. Vähäinen valo korostuu pimeydessä. Kiitos Kaarnikka.
PoistaUskomattoman ihania kuvia seita! Valo taittuu niin kauniisti kuvissasi ja nuo kiesit olivat hyvin tutun näköiset sillä minullakin on ihan samanlaiset, joita kesällä ihastelin kun kotitaloa siivoilin. Siellä ne nököttävät tallessa, nämä ovat tosi vanhat?
VastaaPoistaKiesit oli se sana jota hain mutta ei tullut mieleen. Kiitos Mustis. Nuo kiesit on edustava näyte menneiden sukupolvien kädentaidoista.
PoistaMinä tykkään kovasti näistä kaamoksen sävyttämistä kuvistasi. ne viehättävät silmääni, en väsy katsomaan noita maisemiasi kuvissa. En väsy ihailemasta omaa asuinseutuani täällä lähellä Kuusamoa.
VastaaPoistaKiesit toivat minulle mieleen lapsuuteni pakkakunnalla Itä-Hämeen museon kiesitallin.
Kyllä tässä on ehtinyt kaipaamaan jo tuotakin vähäistä auringonpilkahdusta kun monta päivää on ollut pelkkää pilveä ja pimeää.
PoistaNyt kihautit kosteutta silmäkulmaani näillä kauniilla kuvilla.
VastaaPoistaMukavia muistoja on rakkaan kotiseutini museo miljööstä.
Harvassa paikkaa enää näkee tällaista vanhanajan riukuaitaa.
Tämmöinen aita kiersi myös lapsuuteni maatilan ympärillä aikoinaan, kunnes se lahoi pois.
Mukavaa Joulun odotusta Sinulle!
Kiitos Liplatus ja Hyvää Joulua!
Poista