Sinne ja takaisin

Olin kierrellyt talven mittaan Valtavaaran metsissä, käynyt lähellä huippua kodalla asti, mutta ihan huipulla en ollut käynyt. Milloin oli tuiskua, milloin kylmää viimaa tai pilvisenä päivänä ei näkyvyyttä. Nyt olivat olosuhteet kohdallaan. Yön jälkeen oli reilu kymmenen pakkasastetta, tyyni ja selkeä sää.  Lähdin liikkeelle aamusta, ennen auringon nousua. Ehdin ensimmäiselle näköalakukkulalle juuri kun aurinko tuli esiin.
 
Sinne ja takaisin:

Merkki kevääntulosta, jääpuikkoja tykyssä

aamun ensisäteet

klo 7:20

omakuva

tulilla

Tervetuloa

vauhdikas lasku hiihtäjille

lumikenkäpolku suolla lähellä Valtavaaran huippua

kevättä

määränpää näkyy

Hokit huipulla

"...ja tuvassa viivyn sen hetken vain, että tasaantuu hengityksein"

pilvikerros pohjoisen puolella

suojaisessa paikassa tykyt kuin helmikuussa

lainaus kuvatekstissä: Juha Vainio, Valtavaaran valssi