Sinihämärästä väri-iloon

Uppoan joka askeleella polvia myöten lumeen. Lämpötila on ollut yölläkin plussan puolella, hankikanto on tällä erää ja ehkä lopullisesti tältä talvelta ohi. Olen lähtenyt liikkelle luottaen säätiedotuksen ennusteeseen selkenevästä säästä. Rannalla ei näytä kovin lupaavalta. Pilvet roikkuvat alhaalla, vain pientä repeilyä on siellä täällä pilvikerroksessa. Joutseniakaan ei näy eikä niiden ääniä kuulu. 

Päätän palata autolle, mutta kun olen pakkaamassa reppua selkään, niin yht'äkkiä pilvikerros alkaa hajota ja aamuaurinko pääsee värittämään ohenevaa pilvikerrosta. Kymmenessä minuutissa sinihämäräinen maisema muuttuu värien ilotteluksi. 

Joutsenpari laskeutuu lahden toiselle puolen. Ne alkavat hitaasti lipua lähemmäs. Olen rannalla avonaisella paikalla, joten en uskalla liikahtaa yhtään, vaan odottelen hiljaa ja toivon että ne tulisivat pilvestä heijastuvaan kultaiseen auringonsiltaan.

Toiveeni saada joutsenpari yhtäaikaa auringonsillalle ei toteudu. Toinen joutsen hidastaa ja ne ohittavat heijastuksen vähän kauempaa. Sitä paitsi heijastuksen valo on liian kirkas, olisi tarvittu ohutta pilvikerrosta pehmentämään valoa. Täydellinen joutsenkuva jää siis edelleen ottamatta.

Joutsenet jäävät ruokailemaan lähelle jään reunaa. Minä lähden joen rantaa ylävirtaan.

Rannan risukko on kaunistunut pumpulilumella.

Virta väreilee ja heijastelee taivaan sinisen ja kullan sävyjä.

Värisevä metsä. (kuva käännetty 180 asetetta)

Olisiko jo talven viimeiset lumikuorrutteiset koivut?

kuvat otettu 11.4.