tiistai 19. elokuuta 2014

Saariristeily Kallavedellä

Kajakkini on odotellut kolmisen viikkoa kuivilla melojan huidellessa pohjoisen turneella. Nyt oli sopiva sää lähteä viettämään kesäpäivää rauhallisesti meloen, saaria kiertäen ja maisemia ihaillen.

Koiraveden kapeikossa ilahduttavat ja pysähdyttävät täydelliset lumpeenkukat. Lumpeen lehdetkin ovat säilyneet kauniina ja reijättöminä.






Etelä-Kallaveden saarten rannat ovat enimmäkseen kivikkoisia. Tämän saaren rannalla on vähän suurempi kivi.




Järviruokojen lomasta löytyy sopiva paikka rantauttaa kajakki kalliorannalle.



Kiveen piirretyt. Vaalea kivi on kovempaa, juovat ovat korkeammalla ja tumma kiviaines on kulunut kuopalle.







Sileä, hellekauden lämmittämä kallio houkuttelee käymään pitkäkseen....


....ja katselemaan pilviä ja puunlatvoja yläpuolellani.






Jatkan saarien kiertelyä. Jääkauden muistoja on tämänkin rannan kalliossa.





Kiireetöntä melontaa leppoisassa tuulessa, auringon lämmittäessä ja ympäröivää kauneutta katsellessa.

Suojaisalla lahdella harrastan höytyvien kuvausta kajakista käsin. Kevyt kajakki tahtoo siirtyä pienenkin tuulenvireen vaikutuksesta, samoin veden pinnalla kelluva höytyvä. On hankalaa löytää hetki jolloin sekä kajakki että höytyvä ovat aloillaan tarkennuksen ajan. Muutama kymmenen harjoituskertaa ja pari onnistunutta tarkennusta.




Vesitatar on helpompi kuvattava. Joku vesiötökkäkin tuli kuvaan vahingossa.
vesitatar

28 kommenttia:

  1. On todella kaunista. Kaunis tuo vesitatar, en olekkaan koskaan nähnyt.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen joskus löytänyt monen sadan neliön suuruisen vesitataresiintymän. Vaaleanpunaista mattoa veden pinnalla.

      Poista
  2. Upeat maisemat. Ja näet ne vedestä käsin, jota ei moni näe.
    Lumpeet on aina sykähdyttävä näky, ja eritoten varmaan tuolla tummassa vedessä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kajakilla kulkien löytää ne pienimmätkin ihmeet, kuten höytyvät.

      Poista
  3. Harvoin tahtoo löytää noin kauniita lumpeenlehtiä, usein ne ovat täunnä reikiä ja jätöksiä.
    Löysit jälleen ihan täydellisen paikan. Upeita kiviä ja kallioita.
    Ja miten kaunis ja herkkä höytyvä, taisit olla ihan hengittämättä kuvatesasi :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Yllätyin että vielä tähän aikaan on kukkivia lumpeita.
      Joo, sen lisäksi että piti olla hengittämättä, niin piti myös huolehtia tasapainosta etten kurkota liikaa kajakin aukosta :)

      Poista
  4. Ompas siellä vielä kesäistä! Vesi on hieno elementti.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Taisi olla viimeinen lämmin poutapäivä tällä erää.

      Poista
  5. Ihanat kuvat lumpeesta! Ja tuo höytyvä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lumme on luonnonkukkien kaunottaria, taitaa olla suurimpia luonnonkukkia kooltaan.

      Poista
  6. It was a joy to visit your blog today. The photos are beautiful. Reminds me of here where I live on Lake Michigan in USA. The rocks, trees, water and sky. Liked my visit lots. Jack

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Thank you for visiting my blog, nice that you enjoyed.

      Poista
  7. Oi että on ihana postaus. Ihan rupesi tekemään mieleni kanootilla melomaan. Kauniit maisemat.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toivotaan että melontasäitä vielä riittää. Tänään täällä on ollut aika sateista ja säätiedotus lupasi lisää sadetta. Mutta onhan tässä vielä pitkästi sulan veden aikaa.

      Poista
  8. Kiitos houkuttelevista kuvaterveisistäsi. Kaunista on! Tuonne toivoisin minäkin pääseväni.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kajakista veden pinnan tasolta katsottuna tututkin maisemat näyttäytyvät vähän eri kantilta.

      Poista
  9. Nämä sinun postaukset ja retket ovat hirveän inspiroivia.
    Saat kanoottiretken tuntumaan houkuttelevalta kokemukselta tällaiselle vettä pelkäävällekin:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minäkin pelkäsin joskus vettä, mutta halu meloa oli suurempi, vähän kerrassaan totuttelin ja pääsin pelostani.

      Poista
  10. Lumpeenkukka, vesitatar ja höytyvä...kaikki taas niin mahdottoman kaunista!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lähellä veden pintaa istuessa näkee paremmin pienetkin yksityiskohdat.

      Poista
  11. Kiitos, että jaat retkikokemuksesi kuviesi kautta muillekin. En koskaan saanut niin pitkää vapaata, että olisin voinut lähteä katsomaan kaunista Suomea muuta kuin kiireesti auton ikkunasta. Nyt olisi aikaa, mutta ei voimia. Näin on helppo retkeillä kanssasi!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minäkin harrastan virtuaaliretkeilyä eri blogeissa.

      Poista
  12. Tykkäys! Meloin itsekin Etelä-Kallavedellä tänä kesänä, mutta pidin silloin kurssin kohti Puijon tornia. Jonain päivänä sitten enemmän tuonne hienojen saarten sekaan...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä Kallavedellä riittää kierrettäviä saaria. Ja Puijon tornihan on hyvä maamerkki ja suunnistusapu.

      Poista