Pirttivaara kohoaa Tammukkalammen takana. Takarannalta löytyy useampikin lumikenkäura, joista valitsen eniten kuljetun.
Polku nousee loivasti rinnettä kuusikon keskellä ja kohta edessä näkyykin jääpuikkojen peittämä kalliopahta.
Olipa hyvin ajoitettu, että ehdin paikalle aamupäivällä kun valo vielä osuu sivuttain jääputoukseen. Iltapäivällä jääpahta on varjon puolella.
Kallion ja jääputouksen väliin jää kulkuaukko luolaan.
Kirkas jää heijastaa kauniisti sinitaivaan värit.
Kirkasta jäätä, huurrekuorrutettua jäätä, huurrekukkia ja jääpuikkoja, kuin satulinnan sali. Jääluola on noin kolme metriä korkea ja pari metriä leveä. Syvyyttä on vaikea määrittää, luolan perä kapenee ja kaartuu jääseinän taakse piiloon.
Jääluolan perällä tuntee kosteanummehtuneen luolan tuoksun.
Jääseinämä kuin verho.
Luolan sisällä kalliopintoja peittää jääkuorrutus, joka myös heijastaa sinisävyjä.
Katkenneen jääpuikon pää.
Abstraktia jäätaidetta.
