keskiviikko 31. elokuuta 2022

Melontaa aamusumussa

Se on kesän loppumisen merkki kun mökkipihalta saa katsella auringon painuvan vastapäisen saaren kupeeseen. Tyyni ilta ja selkeä yö enteilevät tähän aikaan vuodesta aamusumuja järvelle. 



Herään neljän jälkeen. Saari on kietoutunut sumuverhoon, mutta sen yläpuolella taivas sinertää. Kajakki on jo valmiina laiturilla, siispä kamera kuivapussiin ja menoksi. 


Hivuttelen lahden pohjukasta kohti sumuseinämää. Sumua on vain järven yläpuolella, viereinen ranta erottuu hyvin. 


Rannalta kuuluu omituista kurahtelua. Sitten voimakkaammin hyvin tunnistettava huuto. Olen melonut kurkien yöpymispaikkaan. Ne vilahtavat nopeasti niemen taakse. 


Nämä luodot, heinätuppaat ja rantapuut olen kiertänyt niin monesti, mutta aina näkymä on vähän erilainen riippuen sumun määrästä ja valon suunnasta. 








Veden pinta on kevään korkeimman veden ajasta laskenut 48 senttiä. Tiedän sen tarkasti, koska keväällä piirsin merkkiviivan laiturin kylkeen. Tästä kivestä ei tulvaveden aikaan ole paljoa näkyvissä. 


Aurinko on noussut vähän aikaa sitten, mutta sen olemassaolosta kertoo vain punerrus sumuseinämässä. 


Jään kuitenkin odottamaan ja sitten pilkahtaakin vähän enemmän valoa metsän takaa. 


Melon edestakaisin pienten luotojen ympärillä ja tarkkailen koko ajan sumun liikkeitä. 













Tätä mäntyä olen kuvannut monena sumuaamuna, mutta vieläkään en ole saanut sitä mieleistäni kuvaa. Toiveena olisi, että joskus osuisin paikalle silloin kun aurinko paistaa sumun läpi juuri männyn takaa... 


...samalla tavoin kuin tässä. 


Päiväsaikaan tämä kivi ei paljon erotu ympäristöstään. Sumu toisaalta peittää, toisaalta korostaa yksityiskohtia. 


Nyt en melo suoraan kotilaituriin, vaan kierrän saaren taakse. Aurinko on jo korkealla, mutta sumu pysyttelee edelleen lahden pohjukassa. 







On kulunut neljä tuntia siitä kun heräsin, ja nyt kun rantaudun laituriin, on maisema lähes samanlainen kuin silloin kun lähdin liikkeelle. Taivas on vaan vähän kirkkaampi ja sinisempi. 


Sumu pysyi järvellä pitkälle aamupäivään. 


Esimerkki siitä miten sumu muuttaa maisemaa, on kun vertaa elokuun puolivälissä samalla paikalla auringonnousun aikaan otettuja kuvia täältä.

keskiviikko 24. elokuuta 2022

Luontokuvauskurssin kuvia

Osallistun silloin tällöin Kuusamossa valokuvauksen lyhytkursseille. Tällä kertaa kyseessä oli Pohjois-Pohjanmaan kesäyliopiston viikonloppukurssi Kuusamo-opiston järjestämänä. Kurssiohjelman aikataulu oli hengästyttävä. Perjantai-illan 16:30 ja sunnuntaiaamupäivän välisenä aikana ehdittiin tehdä kolme kuvausretkeä ja sisältyipä tuohon aikaan vielä muutama tunti teoriaakin. Tässä kuvia retkiltä:

Lauantaiaamun lähtö on klo 3. Vielä edellisiltana ennusteissa oli luvattu aurinkoista, mutta kun kahden aikaan herään, sataa taivaantäydeltä. Ei siis parhaat lähtökohdat kuvausretkelle, vaikka sade lakkaakin kun ehdin pihalle. Mutta niin vain lähdetään matkaan. Alkuperäinen suunnitelma oli ehtiä Pähkänälle auringonnousun aikaan, mutta nyt ei ole tarvetta kiirehtiä sinne, koska auringonnousua ei tultaisi näkemään. Suunnitelma B käyttöön, eli ensin Myllykoskelle. Nyt on helppoa käyttää pitkää valotusaikaa hämärässä aamussa. Ei tarvita tummentavia suotimia. 



Myllykoskelle on äskettäin valmistunut uusi riippusilta. Se on muutamia metrejä alavirtaan entisen sillan paikasta. Tässä kuvassa on toteutettu yksi kuvauskurssin tehtävistä. Kolmesta kuvasta on yhdistetty HDR-kuva. Valaistusolosuhteet rannalla on hankalat, pimeä metsä molemmin puolin ja valoisammat pilvet yläpuolella. Kuvat valotetaan erilaisilla valotusajoilla, tummasta hyvin vaaleaan. Kolme kuvaa yhdistämällä saa yksityiskohtia näkyviin, eikä tummemmista kohdin tule täysin mustia. 


Uusi riippusilta ja vanhan riippusillan kohdalla katselulava. 


Uusi silta on vähän leveämpi kuin entinen ja nyt voi useampikin kulkea sillalla yhtäaikaa. 


Tämä on ihan oma viritelmä sillalta käsivaralla otetusta kuvasta. Kuva heilahti sen verran, että käytin Photoshopin vesivärisuodinta saadakseni maalausmaisen efektin.


Tässä viidestä erilailla valotetusta kuvasta yhdistetty HDR-kuva. 


Nyt matka jatkuu Juumasta Pähkänänkallion suuntaan. Reilun tunnin matka metsäteitä, josta viimeinen kilometri jalan ja ollaan tunnetulla Pähkänän näköalapaikalla. Pilvet ovat hiljalleen väistymässä ja jokilaakson pohjalla levittyy sumua. Jos ei auringonnousua saatu, niin kaunis sumumaisema kuitenkin. 


Jokikanjonin takarannan puut kääriytyivät sumuharsoon. On kiehtovaa seurata sumun liikkeitä kun se väliin peittää ja taas paljastaa yksityiskohtia jyrkänteen metsikössä. 






Tässä tämä kuuluisa mänty, joka esiintyy lähes kaikissa Pähkänäkuvissa. 



Aurinko alkaa tulla yhä enemmän esiin pilvien raosta. Idän taivaalla oli kuitenkin tummaa pilveä, joten kontrasti valaistun sumun ja taustan tumman pilvimassan välillä on suuri. Se saa aikaan dramaattiset valot ja värit.


Tässä syy miksi Pähkänästä on tullut suosittu kohde. Mutta Pähkänälle retkeä suunnittelevan on otettava huomioon, että sinne ei voi mennä milloin tahansa. Ajalla 1.4.-15.8. Pähkänällä on rajoitus, joka kieltää liikkumisen kalliolla ja sen ympäristössä lintujen pesintäpaikan vuoksi. 












On kulunut noin tunti ja viisitoista minuuttia ja sumu on lähes kokonaan hälvennyt. Maisema on edelleen kaunis, mutta se taika, joka syntyy sumun ja valon liikkeestä, on poissa.


Lauantaipäivälle jää aikaa päiväuniinkin, mutta noin tuntia ennen auringonlaskuaikaa joukkueemme kiipeää Konttaiselle ja virittelee kamerat jalustalle auringonlaskun näytelmää odottamaan. Käyn kurkkimassa etelän suuntaan Valtavaaran vaarajonoon. 


Viime päivinä on ollut taas myrskytuulia. Purnujärven kapean saaren kärjestä on mennyt useita mäntyjä nurin. Maisema on muuttunut sitten viime käynnin. 


Aurinko on vielä korkella ja sen valo kimmeltää Kitkajärven pinnalla. 


Konttaisvaaran pohjoisrinteen laidalta voi zoomailla näkymiä myös Porontimajärven suuntaan. Laskeva aurinko värittää järveä ympäröiviä vaaroja. 


Aina kun auringonlaskun puoleisella taivaalla on vähänkin pilveä, tulee auringonlaskusta paljon mielenkiintoisempi kuin täysin selkeällä säällä. Nyt pilviä on juuri sopivasti. 


Taas yksi kurssin kuvaustehtävä: kolmesta vaakakuvasta yhdistetty panoraamakuva. (kannattaa klikata isommaksi)


Tämä on neljästä pystykuvasta yhdistetty panoraamakuva. 


Aika myöhäänhän se meni ennen kuin ehdittiin Konttaiselta takaisin Kuusamon keskustaan, mutta siitä huolimatta olemme aamuneljältä sunnuntaiaamua reippaina lähdössä suolle. Ja toiveenahan tietysti on taas sumuinen aurigonnousu. Eilen ei saatu auringonnousua Pähkänällä, nyt saadaan, sumu vain jää puuttumaan. Aamusta alkaen on tuulta sen verran, että häivääkään sumua ei suolla ole. Mutta olemmehan oppineet luonnon yllätyksellisyyden. Jos luulet meneväsi kuvaamaan tietynlaisen kuvan, niin on suuri mahdollisuus, että juuri sitä et saa, mutta ehkäpä voit saada jotain muuta. 






Viimeinen kuvaustehtäväkin tulee suoritettua, aiheena yksityiskohta, jossa pieni syväterävyys ja kohde irrotettu taustasta.