Aurinkoinen ja lämmin sää joudutti luonnonkukkien kukintaa, vaikka jotkut lajit näyttävät olevan hieman myöhässä tavanomaisesta kukinnasta. Onkohan niin, että lumettoman talven vuoksi maa on jäätynyt syvemmälle ja roudan sulaminen kestänyt kauemmin kuin yleensä.
Kuvia kahdelta kasviretkeltä lähiympäristöön:
 |
punakonnanmarja, vielä nupulla |
Lehtokuusama on Kuopion ympäristössä hyvin yleinen lehtomaisten metsien pensas.
 |
lehtokuusama |
 |
lehtokuusama |
 |
koiranheisi |
 |
metsätuomi |
 |
metsäkurjenpolvi |
 |
kielo |
 |
korpiorvokki |
 |
korpiorvokki myös? |
Pussikämmekän olen aina löytänyt sattumalta. Väritykseltään se maastoutuu hyvin ympäröivään heinikkoon, joten sitä ei helposti erota muun kasvillisuuden keskeltä.
 |
pussikämmekkä |
Olen kuvannut tikankontteja Kuopiossa yleensä kesäkuun alkupäivinä, joskus jopa toukokuun puolella. Kukinta on tänä kesänä ainakin viikon verran tavallista myöhemmin, 6.6. tämä oli pisimmälle edennyt nuppu. Suurin osa kukinnoista oli vielä näkymättömissä lehtien sisällä.
 |
tikankontti |
 |
sudenmarja |
Minusta suopursu on kauneimmillaan silloin kun kukkatertun reunimmaiset kukat ovat avautuneet, mutta keskellä on vielä punaisia kiinni olevia kukkanuppuja.
 |
suopursu |
Lopuksi juttua pihan punatulkuista: Eräänä päivänä kiinnitin huomion timanttituijan ympärillä pörräävään punatulkkuun. Se pysytteli ilmassa tuijan lähellä ihan yhdessä paikassa, aivan kuin kolibri, sitten se yht'äkkiä sukelsi tuijan sisään. Meni pitkän aikaa ennen kuin se tuli sieltä pois. Seuraavana päivänä tilanne toistui. Nyt punatulkkuherralla oli oksanpätkä nokassaan ja se vei sen tuijaan.
Sitten pesänrakennusvastuu näytti siirtyvän punatulkkurouvalle. Näin sen vievän monta kertaa oksanpätkiä tuijaan. Herra vartioi sillä välin lähellä, tarkkaillen koko ajan ympäristöä. Kun rouva lensi pesästä, herra seurasi perässä. Saa nähdä miten käy, onnistuuko pesintä ihan pihapiirissä. Matkaa talon seinästä tuijaan on noin viisi metriä.