Alkukesän luonnonkukkia Kuopiossa

Aurinkoinen ja lämmin sää joudutti luonnonkukkien kukintaa, vaikka jotkut lajit näyttävät olevan hieman myöhässä tavanomaisesta kukinnasta. Onkohan niin, että lumettoman talven vuoksi maa on jäätynyt syvemmälle ja roudan sulaminen kestänyt kauemmin kuin yleensä.

Kuvia kahdelta kasviretkeltä lähiympäristöön:

punakonnanmarja, vielä nupulla

Lehtokuusama on Kuopion ympäristössä hyvin yleinen lehtomaisten metsien pensas.

lehtokuusama

lehtokuusama

koiranheisi

metsätuomi

metsäkurjenpolvi

kielo

korpiorvokki

korpiorvokki myös?

Pussikämmekän olen aina löytänyt sattumalta. Väritykseltään se maastoutuu hyvin ympäröivään heinikkoon, joten sitä ei helposti erota muun kasvillisuuden keskeltä.

pussikämmekkä

Olen kuvannut tikankontteja Kuopiossa yleensä kesäkuun alkupäivinä, joskus jopa toukokuun puolella. Kukinta on tänä kesänä ainakin viikon verran tavallista myöhemmin, 6.6. tämä oli pisimmälle edennyt nuppu. Suurin osa kukinnoista oli vielä näkymättömissä lehtien sisällä.

tikankontti

sudenmarja

Minusta suopursu on kauneimmillaan silloin  kun kukkatertun reunimmaiset kukat ovat avautuneet, mutta keskellä on vielä punaisia kiinni olevia kukkanuppuja.

suopursu

Lopuksi juttua pihan punatulkuista: Eräänä päivänä kiinnitin huomion timanttituijan ympärillä pörräävään punatulkkuun. Se pysytteli ilmassa tuijan lähellä ihan yhdessä paikassa, aivan kuin kolibri, sitten se yht'äkkiä sukelsi tuijan sisään. Meni pitkän aikaa ennen kuin se tuli sieltä pois. Seuraavana päivänä tilanne toistui. Nyt punatulkkuherralla oli oksanpätkä nokassaan ja se vei sen tuijaan.

Sitten pesänrakennusvastuu näytti siirtyvän punatulkkurouvalle. Näin sen vievän monta kertaa oksanpätkiä tuijaan. Herra vartioi sillä välin lähellä, tarkkaillen koko ajan ympäristöä. Kun rouva lensi pesästä, herra seurasi perässä. Saa nähdä miten käy, onnistuuko pesintä ihan pihapiirissä. Matkaa talon seinästä tuijaan on noin viisi metriä.

Kasviretki Jynkänniemeen

Lämpöinen tuulahdus sai lehtipuiden lehdet kasvuun ja kukat puhkeamaan. Oli aika varustautua kesän ensimmäiselle kasviretkelle, kohteena Jynkänniemi, minulle uusi sulan maan kohde. Talvella olin siellä kulkenut lumikengillä. Karttaa katsoen Jynkänniemi on lähes joka puolelta kaupungin ympäröimä. Lännessä on Jynkän kaupunginosa, pohjoisessa Haapaniemi, eli lähes kaupungin keskusta, idässä Saaristokaupungin Lehtoniemi ja etelässä Jynkänvuoren takana myös Saaristokaupungin asutusta. Mutta kulkiessa polkua hämyisessä kuusikossa, vain liikenteen vaimeat äänet muistuttavat kaupungin läheisyydestä.

Aurinko pilkahtelee puiden välistä. Kontrastinen ympäristö innostaa kameraleikkeihin, heilauttelemaan kameraa valotuksen aikana.

Ketunleivän kukat pilkuttavat metsänpohjaa.

Saniainen on kauneimmillaan kun sen lehdenkärjet ovat  rullalla.

Vaivasen lampeen laskevan puron varrelta löytyy rentukoita. Onkohan lampi saanut nimensä kokonsa vuoksi. Se on noin parin hehtaarin kokoinen.

Sudenmarja kasvattaa ensin lehdet. Nuppuja ei vielä näkynyt.

Oravanmarjan lehdet kurkottavat valoa kohti kuusten juurelta.

Kuopion kuusikoissa viihtyy lehtokuusama. Nimensä mukaisesti lehtokuusama on lehtokasvi, vaikka sen kuusivaltaisesta kasvuympäristöstä ei heti lehtomaisuus tule mieleen.

Löysin ensimmäiset aukiolevat lehtokuusaman kukat tienvarren aurinkoiselta paikalta.

Jynkänniemen kaakkoiskulmalla on kalliorantaa ja männikköä.

Kielot kohdevalossa

Lämpimän vaikutuksesta tuomen kukat avautuivat hetkessä.

Jynkänniemen tyvessä on Ruukinrannan puisto. Näkymä venerannalta Jynkänlahden takana kohoavalle Jynkänvuorelle.

Lemmikit yllättivät. En osannut odottaa niidenkin jo ehtineen kukkaan.

Kesän ensimmäinen havainto myös puna-ailakista.

Valkovuokko ei luonnostaan kasva Kuopiossa, mutta on sinivuokon tavoin levinnyt puutarhoista metsiin ja teiden varsille.

Lopuksi hyppäys Jynkästä Pirttiniemeen. Pirttinimen kärkeen on valmistumassa uusi grillikatos ja uimaranta. Näkymät Etelä-Kallavedelle on mahtavat.

Alkukesää Oulangalla

Toukokuun lämmin sääjakso on vauhdittanut kesäkukat kasvuun Koillismaallakin. Nyt on ollut yli viikon viileää, päivälämpötila 5-12 astetta. Luonnossa liikkumiseen viilennyt sää on ollut ihan sopiva. Ötököistä ei ole vaivaa, eikä tule hiki kävellessä. Retkeilin viikon verran Oulangalla eri kohteissa alkukesän kukkia etsimässä.

Kuvasin ensimmäiset neidonkengät jo toukokuun 19. päivä. En enää odottanut löytäväni kukkivia neidonkenkiä. Siksi oli iloinen yllätys, kun kuusikosta kalliojyrkänteen alta löytyi vielä muutamia hyväkuntoisia kukkia. Viimeisin neidonkenkälöytöni on 10.6., joten kukintakausi on kestänyt kolme viikkoa.

Jokiranta vilkkuu punaisena suokukista.

Valkoyökönlehdet pilkuttavat suota ja puronvartta. Puron päälle kaatuneen, sammaloituneen puunrungon päällä kasvoi tämä kaunis kukkaryhmä.

Joen kalliorantoja puolestaan kaunistaa lapinvuokko. Jo kolme viikkoa sitten se kukki etelän puolen paahteisilla kallioilla, nyt on varjoisamman, pohjoisen rannan vuoro.

Sudenmarja on tuoreen ja rehevän maan kasvi. Ainakin Oulangalla se monesti vihjaa kämmeköiden kasvavan lähellä. Keltaviolettia kukkaa kannattaa tarkastella läheltä.

Myllykoskella kohtaavat Karhunkierroksen kulkijat, päiväretkeilijät ja koskenlaskijat. Tässä koskilautan kipparikurssin osallistujat harjoittelevat.

Kiutakönkäällä on tuomien kukinnan aika. Lähellä rantaa kasvavat tuomet ovat olleet tulvaveden alla, siksi tuomi on nupulla vasta nyt.

Pian Mataraniemen niityllä on värikäs violettivalkoinen kukkaloisto. Tulvaniityn idänkeulakärkien ja tunturikurjenherneiden kukat ovat avautumassa.

Kun katsoo oikein tarkkaan, voi jalkojen juuresta löytää muutaman sentin korkuisen ketonoidanlukon.

Punapilkullinen kissankäpälä.

Kuusamon tikankonttien kukinta on viikon, pari jäljessä savolaisista konteista. Kukinnassa on suuria eroja riippuen sijainnista. Valoisalla paikalla osa konteista on jo lopettelee kukintaa,  metsän varjoisilla paikoilla tikankonteissa on vasta pienet nuput.

Alkukesän kukkakaunottaria on kullero. Koillismaalla sitä näkee paljon tienvarsilla ja peltojen pientareilla.

Kulleroniitty Oulankajoen varrella ilta-auringossa.

Oulankajoen varren vanhoja niittyjä hoidetaan jokavuotisella niittämisellä.

Kiutavaara kohoaa jylhänä Oulankajoen Haaralammen takaa.

Kesäilta Oulangalla.